Eduskuntavaalitavoitteet 2023

Naisasialiitto Unioni edistää sukupuolten tasa-arvoa ja feminististä politiikkaa. Seuraavalla hallituskaudella tavoittelemme erityisesti seuraavia uudistuksia:

1. Sterilisaatiolaki uusiksi

Nykyinen steriloimislaki on vuodelta 1970 ja monin tavoin vanhentunut. Laki ei ole linjassa muiden Pohjoismaiden lainsäädännön kanssa, sillä se on holhoava, ei kunnioita kehollista itsemäärämisoikeutta eikä huomioi vapaaehtoisesti lapsettomia. Tällä hetkellä sterilisaatiota haluavan on kysyttävä puolison mielipide, mikä loukkaa itsemääräämisoikeutta. Keskusteleva ja ammattitaitoinen lääkärikontakti on jatkossakin sterilisaation yhteydessä tärkeä, ja asiakkaalle on kerrottava eri vaihtoehdoista avoimesti ja arvottamatta. 

  • Sterilisaation ikäraja on laskettava 25 ikävuoteen.
  • Alle 25-vuotiaan on mahdollista saada sterilisaatio, jos hänellä on vähintään kolme lasta.
  • Vaatimus puolison kuulemisesta steriloinnin yhteydessä on poistettava.

2. Kuukautis- ja inkontinenssisuojien arvonlisävero alas

Kuukautis- ja inkontinenssisuojiin menee niitä tarvitsevilla ihmisillä merkittävä määrä rahaa kuukaudessa. Normaali elämä ei onnistu ilman näitä tuotteita, mutta silti niiden arvonlisävero on 24 prosenttia. Monissa EU-maissa näitä tuotteita verotetaan kevyemmin tai ei lainkaan.

  • Kuukautis- ja inkontinenssisuojien verokanta tulee laskea apteekissa myytävien terveystuotteiden tasolle, eli 10 prosenttiin.

3. Loppu naisiin kohdistuvalle väkivallalle ja häirinnälle

Yksi Suomen suurimmista tasa-arvo-ongelmista on naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta. Suomalaisista naisista 47 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, mikä on toiseksi eniten Euroopassa.

Viranomaisten kyky ja mahdollisuudet puuttua väkivaltaan ja kohdata väkivallan uhri vaihtelevat, eikä aihetta käsittelevä koulutus ole pakollista. Suomessa parisuhdeväkivaltatapauksissa otetaankin poliisiin yhteyttä harvemmin kuin missään muussa Euroopan maassa. Lisäksi seksuaalirikosten oikeusprosessit ovat pitkiä ja uudelleentraumatisoivia. Suomesta puuttuu yli puolet suositelluista turvakotipaikoista. Matalan kynnyksen palveluja haavoittuville ryhmille, kuten ikääntyneille, vammaisille tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen naisille, on liian vähän tai ei ollenkaan.

Tytöt ja naiset joutuvat kärsimään seksuaalisesta häirinnästä kaikilla elämän osa-alueilla. Yläkouluikäisistä tytöistä lähes puolet on kokenut seksuaalista häirintää yhden vuoden aikana. Elämänsä aikana 72 % naisista on kokenut seksuaalista häirintää. Häirintä on yleistä niin työpaikoilla kuin vapaa-ajalla, niin yksityisissä kuin julkisissa tiloissa.

  • Seksuaalirikosten uhrien oikeusturvan vuoksi maallikkotuomareista on luovuttava.
  • Sovittelusta tulee luopua seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tapauksissa.
  • Turvakotipaikkojen määrä on nostettava 550:een Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti.
  • Tulee tehdä kansallinen kokoava selvitys seksuaalisesta häirinnästä kaikilla elämänalueilla riippumatta siitä, minkä lainsäädännön alle asia osuu, ja laatia kansallinen toimeenpano-ohjelma häirintätapauksiin puuttumisesta, rangaistuksista ja uhrien korvauksista.
  • Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn koordinaatiota on parannettava. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa koordinoiva naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) sihteeristö tulee siirtää sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen ja siihen pitää palkata lisää työntekijöitä. 

4. Hoivan vallankumous

Suomalainen yhteiskunta pyörii naisvaltaisen hoivan varassa – niin palkallisen kuin palkattoman. Naiset hoitavat lapset, vanhukset ja sairaat. Naiset tekevät valtaosan kotitöistä. Naiset pitävät suurimman osan perhevapaista, ja enemmistö omaishoitajista on naisia. Naisia on enemmistö muun muassa hoitajista, varhaiskasvatuksen työntekijöistä, lääkäreistä, opettajista ja sosiaalityöntekijöistä.

Meistä jokainen on sukupuolesta riippumatta hoivattavana elämänsä eri vaiheissa. Hoivaajat ovat kuitenkin voittopuolisesti naisia. 

Tarvitaan hoivan vallankumous, jolla hoivavastuu jaetaan tasaisemmin ja joka tekee palkattomasta hoivasta yhteiskunnallisen kysymyksen. Palkattoman hoivan kasautuminen naisille vaikuttaa naisten toimeentuloon, eläkekertymään, jaksamiseen ja mahdollisuuksiin edetä uralla. 

Hoiva on välttämättömyys. Naisvaltainen hoivavastuu sen sijaan on yhteiskunnallinen ja taloudellinen kysymys, joka voidaan ja joka on hoidettava toisin.

Suomen hallituksen pitää laatia hoivan tulevaisuutta ja tasa-arvoa koskeva visio, joka käsittelee mm.

  • naisvaltaisten alojen palkkausta
  • työaikajärjestelyjä, jotka mahdollistavat paremmin työn ja hoivavastuun yhdistämisen
  • toimia, jotka kompensoisivat tulon- ja eläkekertymämenetyksiä tilanteissa, joissa ihmisellä on hoivavastuu läheisestään
  • sukupuolisensitiivistä opetusta ja opinto-ohjausta, jotka tukevat eri sukupuolten hakeutumista eri koulutusaloille nykyistä monipuolisemmin
  • hoiva-, kasvatus- ja sosiaalialojen työolosuhteita ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä
  • käytäntöjä, jotka kannustavat miehiä jäämään kotiin hoitamaan lapsia tai kantamaan vastuuta iäkkäistä vanhemmista.

Lisätietoja

Kategoria

Sivut

Avainsanat

Päivämäärä