Eilisissä aluevaaleissa valittiin ensimmäistä kertaa Suomen historiassa vaaleilla naisenemmistöinen* joukko päättäjiä, 53 % kaikista valituista. Tämän tuloksen erityinen historiallinen arvo syntyy, kun tarkastellaan vaaleilla valittujen päättäjien sukupuolijakaumaa yli sadan vuoden yleisten ja yhtäläisten vaalien ajalta.

Suomessa on ollut yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vuodesta 1906. Jo tuota ennen, 1860-luvulta lähtien tietyn kokoisen omaisuuden omistavilla naimattomilla naisilla, leskillä ja eronneilla naisilla on ollut oikeus äänestää kunnallisvaaleissa kuten saman yhteiskuntaluokan miehilläkin. Oikeutta asettua ehdolle valtuustoihin naisilla ei tuolloin vielä ollut ja ylipäätään äänioikeus oli rajattu hyvin pienelle joukolle suomalaisia.

130 vuotta sitten perustetun Naisasialiitto Unionin tekemä työ oli osaltaan raivaamassa tietä naisten äänioikeudelle. Äänioikeuden tultua hyväksytyksi Maikki Friberg kirjoitti Naisten Ääni -lehdessä:

”Pimeässä kolkossa solassa me olemme vuosien kuluessa kulkeneet. Ei toivon sädettä missään, vaikka kuinka olisi tähystellyt. Ja nyt yht’äkkiä tulvii valoa joka taholta. Päivä on valjennut ja yö hälvennyt. Tämän uuden päivä merkiksi tahdon sytyttää kaikki kynttilät kammiossani. Kertokoot ne ohikulkijoille, että naisten aika on tulossa.” 

Tällaisia nykyisiä suhteellisen tasaisia sukupuolijakaumia Unionin pitkäaikainen aktiivi, puheenjohtaja ja Naisten Ääni -lehden perustaja Maikki Friberg (1861–1927) ei ehtinyt elämänsä aikana nähdä, mutta hän ja hänen aikalaisensa ehtivät niiden eteen tehdä työtä.

Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 naisten* osuus oli 9,5 % ja siitä se on hiljalleen noussut. Tuoreimmissa eduskuntavaaleissa 2019 naisten* osuus kansanedustajista oli 47,3 % eli lähes puolet. Eduskuntavaaleissa sukupuolijakauma on viime aikoina ollut paikallisvaaleja tasaisempi.

Kuntavaaleissa miesenemmistöt ovat olleet vallitsevia pidempään. Vajaa vuosi sitten, alkukesästä 2021 käydyt kuntavaalit olivat merkittävä askel eteenpäin kohti tasaisempaa sukupuolijakoa valtuustoissa. Silloin valtuustoihin valittiin ennätykselliset 40 % naisia* ja 60 % miehiä*. Edellisellä vaalikaudella, 2017–2021 naisten* osuus oli ollut 39 %.

Eilisten vaalien tuloksessa valitettavaa tietenkin on, että enemmistö äänioikeutetuista jätti äänioikeutensa käyttämättä. Tämä tulos, ensimmäinen naisenemmistö, niin ilahduttava kuin se tasa-arvon etenemisen kannalta onkin, heijastaa vain äänestäneiden näkemyksiä.

Kaikille täysi-ikäisille kuuluva äänioikeus ei ole vielä koskaan ennen tätä johtanut tasaiseen sukupuolijakaumaan vaaleilla valitussa päättävässä elimessä. Nyt voimme iloita tästä edistysaskeleesta ja tavoitella tasaista sukupuolijakaumaa tulevaisuudessa kaikissa päättävissä elimissä.

Tervetuloa mukaan Naisasialiitto Unioniin jäseneksi ja toimimaan tasa-arvon puolesta!

*Tässä käytämme parempien tilastojen puutteessa tietoa väestörekisteriin merkitystä juridisesta sukupuolesta. Valitettavasti suomalainen lainsäädäntö ei vielä tunnista muunsukupuolisia, emmekä mekään siis mistään saa näitä todellisia sukupuolijakaumia tietoomme.

Eekku Aromaa

Pääsihteeri
Naisasialiitto Unioni

Kuva: Sapfograf