Elina Nikulainen: Raiskauskulttuurista suostumuskulttuuriin – tarvitsemme tarinoita, joissa on turvallista antaa pakit

Aloin katsoa Netflixin kiinalaista The Rational Life (理智派生活) -sarjaa. Yritän pitää mandariiniani yllä ja romanttinen komedia on minulle rakas, joskin feministinä usein haastava genre.

Sarjan alkupuolella lähtee käyntiin juonikuvio, jonka oletin päättyvän tosi ikävästi. Päähenkilö Shen Ruoxinin pomo on ihastunut häneen, mutta tunne ei ole molemminpuolinen. Kuvittelin, mihin juoni tässä kepeässä sarjassa oli menossa; Shen Ruoxin torjuu pomonsa Xu Minjien, joka sen jälkeen tekee hänen elämänsä työpaikalla hankalaksi. Tästä saataisiin sarjaan jännitettä.

Olin kuitenkin ilokseni väärässä. Ruoxin torjuu pomonsa, Xu Minjie ottaa asian vastaan hyvin, jatkaa Ruoxinin tukemista töissä ja sarjan loppuun asti heidän välinsä pysyvät erinomaisina.

Jokainen romanttista komediaa tai oikeastaan mitä tahansa elokuvagenreä seurannut tietää, ettei tämän näin kuulu mennä. Perinteisesti miehen kuuluu katkeroitua torjunnasta ja siitä tulee naiselle tavalla tai toisella ikäviä seurauksia. Vähintäänkin hän menettää ystävänsä tai mieheltä aikaisemmin saaneensa tuen. Tyyppi onkin ystävä vain niin kauan, kun hänellä on mahdollisuus saada seksiä tai rakkautta. Oli virkistävää ja ihanaa nähdä, miten The Rational Lifen ”nice guy” paljastui oikeastikin sellaiseksi.

Yllätykseni herätti minut siihen, miten harvinaista suostumuksen esittäminen on tällä tavalla. Ajoittain saatamme nähdä jo suostumusta kuvattavan silloin, kun molemmat osapuolet haluavat olla yhdessä. Suostumuksen näkyminen silloin, kun ei saa mitä haluaa tai tulee torjutuksi, on huomattavasti harvinaisempaa. Tilanne, jossa toiveet rakkaudesta romuttuvat ja oma haluttavuus kyseenalaistuu ei ole koskaan helppo. Suostumuskulttuurissa olennaista on kuitenkin se, ettei toisen torjumista tarvitse pelätä. Suostumuskulttuurissa voi luottaa siihen, että toinen käsittelee omat ikävät tunteensa torjutuksi tulemisesta ja mahdollisen vihan tai katkeruuden itse – tai purkamalla ne muun ihmisen kuin torjujan kanssa torjunnan hetkellä.

Torjutuksi tulemisen taidon tulee olla avainasemassa väkivallan vastaisessa kasvatuksessa. Näin kansainvälisen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä haluan huomioida juuri tämän asian, sillä se on olennainen, kun pyrimme siirtymään raiskauskulttuurista suostumuskulttuuriin.

Seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa tapahtuu myös parisuhteissa ja silloin, kun toinen ei halua tuottaa pettymystä kumppanilleen tai muulle tärkeälle ihmiselle torjumalla. Vaikka suostumus seksiin näennäisesti olisi, ollaan kaukana todellisesta suostumuksesta jos se tulee pelon tai miellyttämishalun seurauksena. Jokainen reagoi seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan uhkaan eri tavalla, ja usein puhutaan fight, flight, freeze ja fawn -traumareaktioista, vapaasti suomennettuna taistele, pakene, jäädy tai ole mieliksi. Muista reaktioista on jonkin verran jo puhuttu mediassa, mutta miellyttämisreaktiota on julkisesti käsitelty vähemmän. Erityisen vähän siitä on puhuttu kontekstissa väkivallan uhasta selviytymiseen.

Mieliksi oleminen saattaa usein säästää meidät aggressiivisemmalta väkivallalta tai sen uhalta. Tämä on yksi syy, miksi naiset saattavat ahdistavassa tilanteessa antaa häiritsijälle väärän puhelinnumeron, tai nauraa vitseille, jotka todellisuudessa pelottavat ja oksettavat. Joissain tilanteissa miellyttäminen on pienempi paha, kuin kieltäytymistä seuraava uhka. 

Tilastot kertovat, että vaarallisin tilanne väkivaltaa parisuhteessaan kokeneelle naiselle on eron hetki. Jokainen hetkeäkään heterodeittimaailmassa ollut tietää tasan tarkkaan millaista saastaa voi lempeästäkin torjumisesta saada cis-miehiltä niskaansa. Naiset pelkäävät torjujan asemassa olemista valtavasti – aivan syystä. Näemme viihteessäkin koko ajan, mitä meille torjuessamme käy. Siksi The Rational Lifen juonikuvio tuli minulle aivan puun takaa.

Emme kuitenkaan ikinä pääse todelliseen suostumuskulttuuriin, jos ei-sanan sanomista tarvitsee pelätä. Suostumus ei ole vain sitä, että kummatkin haluavat tai ovat ihastuneita toisiinsa. Elämässä tulee usein vastaan tilanne, jossa ihastuminen ei ole molemminpuolista tai rakkaan kanssa halut ovat eri tahtisia. Torjuminen ei saa olla pelottavaa. Täytyy olla hyväksyttävää sanoa ”ei” tai ”myöhemmin”. Kummatkin ovat myös seksipositiivisia vastauksia. 

Siirtyäksemme pois raiskauskulttuurista, tarvitsemme erinomaisten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä rakenteellisten muutosten, kuten suostumukseen perustuvan raiskauslainsäädännön lisäksi myös parempaa suostumuksen representaatiota viihteessä.

Tarvitsemme tarinoita, joissa esitetään pettynyt kosija, flirttailija tai muu romanttisten aikeiden omaava mies ottamassa torjunta vastaan kunnioittaen ja ilman, että elokuva tai sarja langettaisi rangaistuksen miehen torjuvalle naiselle. Tarvitsemme malleja siihen, miten oman pettymyksen tai särkyneen sydämen voi käsitellä ilman, että tekee torjujan olon turvattomaksi ilkeydellä tai uhkaavuudella. Tarvitsemme enemmän Xu Minjien kaltaisia miehiä sekä valkokankaalle että arkeemme.

Elina Nikulainen

Varapuheenjohtaja, Naisasialiitto Unioni ry

Materiaalia:

Amnestyn Suomen osaston suostumuskasvatusmateriaalit

Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -materiaalit

Nuorten Exitin materiaaleja nuorille omista rajoista

Sexpo: Seksuaalioikeuksien julistus

Kuva: Henry Söderlund

Lisätietoja

Kategoria

Blogi

Avainsanat

Päivämäärä