Ihmiskaupan uhrilla tulee olla mahdollisuus päästä turvakotiin

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi turvakotilaiksi

Naisasialiitto Unioni kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi uudeksi turvakotilaiksi. Samalla Naisasialiitto Unioni toivoo, että naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä lausuntopyynnöt lähetettäisiin jatkossa myös Unionille. Vuonna 1892 perustettu Naisasialiitto Unioni on tehnyt pitkäjänteistä vaikuttamistyötä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä.

Naisasialiitto Unioni pitää turvakotilain uudistamista kokonaisuudessaan tarpeellisena, sillä valtakunnallisesti laadukkaiden ja kokonaisvaltaisten turvakotipalvelujen järjestäminen on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy- ja torjuntatyössä välttämätöntä. Naisasialiitto Unioni on kuitenkin huolissaan eräistä lakiluonnoksen kohdista, joiden se katsoo olennaisesti heikentävän mahdollisuutta vastata toisaalta turvakotipalveluiden tarpeeseen ja toisaalta kansainvälisiin velvoitteisiin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä.

1. 1 § Lain soveltamisala ja tarkoitus, 2 § Määritelmät ja 3 § Turvakotiin hakeutuminen

Lakiluonnoksen 1 §:n mukaan ”lain tarkoituksena on turvata laadukkaat turvakotipalvelut lähisuhdeväkivallan uhreille koko maassa.” Naisasialiitto Unioni on pettynyt siihen, että lakiluonnoksessa turvakotipalvelut rajataan aiempaa selkeämmin kuuluvaksi ainoastaan lähisuhdeväkivallan uhreille. Tämä on vastoin Istanbulin sopimusta eli Euroopan neuvoston sopimusta naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisystä ja torjunnasta, joka kokonaisuudessaan on lakimuutoksen pohjalla.

Istanbulin sopimus kattaa kaikki naisiin kohdistuvan väkivallan muodot: fyysisen, psyykkisen, seksuaalisen väkivallan lisäksi vainoamisen, pakkoavioliitot ja naisten sukuelinten silpomisen, toisin sanoen kaikki ne teot, jotka voivat aiheuttaa tai aiheuttavat naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä. Vaikka turvakotilakiluonnoksen perusteluissa todetaan, että valtaosa turvakotipalveluiden käyttäjistä on lähisuhdeväkivallan uhreja, katsoo Unioni ettei tämä ole peruste kaventaa oikeutta palveluihin koskemaan ainoastaan heitä. Esitetty rajaus sulkisi ulkopuolelle esimerkiksi kunniaan liittyvän väkivallan sekä seksuaalisen väkivallan uhrit silloin, kun väkivaltaan syyllistynyt ei kuulu uhrin lähipiiriin. Tämä olisi uhrien oikeusturvan kannalta hyvin ongelmallista.

Siksi Naisasialiitto Unioni esittää, että lakiluonnoksen kohdassa 2 § käytetään Istanbulin sopimuksen mukaista määritelmää ”naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta”, ja korjataan käsite vastaavasti myös muihin lakiluonnoksen kohtiin

Naisasialiitto Unioni pitää tärkeänä, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevien väkivallan uhrien oikeus turvakotipalveluihin toteutuu jatkossakin. Siksi Unioni kiittää siitä, että lakiesityksessä mahdollistetaan edelleenkin turvapaikanhakijoiden ja paperittomien yhtäläinen oikeus päästä turvakotiin, ja että palveluun voi hakeutua myös nimettömästi. Jotta kaikkien yhdenvertainen oikeus palveluihin voisi toteutua, olisi 3 § tärkeää kirjata periaate palveluiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.

2) Ihmiskaupan uhrit ja valtion ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma

Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että lakiluonnoksen edellä mainittu rajaus turvakotipalveluiden tarjoamisesta ainoastaan lähisuhdeväkivallan uhreille on ongelmallinen erityisesti ihmiskaupan uhrien kannalta. Lakiluonnos sulkee turvakotipalveluiden ulkopuolelle ne ihmiskaupan uhrit, jotka eivät ole kokeneet samalla lähisuhdeväkivaltaa. Ihmiskaupan parissa työskentelevät tahot ovat pitäneet tätä rajausta ongelmallisena jo nykyisin voimassa olevan lain tulkinnan osalta.

Lakiluonnoksen perusteluissa rajausta perustellaan muun muassa ihmiskaupan uhrien erillisellä auttamisjärjestelmällä sekä turvakotien henkilöstön vaillinaisella osaamisella ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Naisasialiitto Unioni katsoo kuitenkin, yhdenvertaisuusvaltuutetun lausuntoon (1) viitaten, että turvakodeilla tulisi olla mahdollisuus antaa ihmiskaupan uhreille tarvittavaa kriisiapua ja ohjata palveluverkossa eteenpäin. Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettu lausunnossaan toteaa, on tärkeää että ihmiskaupan uhrin avun tarpeeseen vastataan välittömästi siellä, josta apua haetaan. Jotta turvakodeilla olisi mahdollisuus vastata kriisiavun tarpeeseen asianmukaisella tavalla, tulisi turvakotien henkilöstölle tarjota tarvittavaa ohjeistusta ja koulutusta.

Lisäksi Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että lakiluonnos on nykyisessä muodossaan ristiriidassa valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman (2) kanssa. Toimintaohjelmassa ohjeistetaan turvakodit ja kunnat tarjoamaan turvakotipalveluja seksuaalisen hyväksikäytön uhreille. Naisasialiitto Unioni toivookin lainvalmistelussa poikkihallinnollista koordinointia ja yhteistyötä sen varmistamiseksi, ettei samoihin kohderyhmiin sovelleta hallinnonalasta riippuen ristiriitaisia tulkintoja esimerkiksi kansainvälisten sopimusten velvoitteista.

3) Toimeenpano ja resurssit

Lopuksi Naisasialiitto Unioni huomauttaa, että hyvään lainsäädäntöön kuuluu myös sen toimeenpanon varmistaminen. Vaikka Naisasialiitto Unioni pitää positiivisena sitä, että turvakotien toimintaan on osoitettu lisämäärärahoja, on nykyinen 2 miljoonan euron vuosikorotus vuoteen 2019 saakka riittämätön Istanbulin sopimuksen suosituksiin nähden.

Viitteet
1. Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto hallituksen esityksestä turvakotilaiksi
2. Valtioneuvoston ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma 2016-2017