Kannanotto esityksestä uudeksi isyyslaiksi

Oikeusministeriön työryhmä luovutti 12.11.2013 ministeri Henrikssonille mietinnön, joka sisältää esityksen uudeksi isyyslaiksi. Kansainvälisenä miestenpäivänä Naisasialiitto Unioni haluaa kiittää työryhmää työstään, mutta tuoda myös esiin lakiesityksen ongelmakohtia.

Työryhmän esityksessä muun muassa ehdotetaan isyyden selvittämisen vastustusoikeuden poistamista äidiltä. Tällä hetkellä äiti voi kirjallisella pyynnöllä estää lastenvalvojaa toimittamasta isyyden selvitystä, ellei kukaan mies ole tunnustanut isyyttään. Lakiehdotuksen mukaan lastenvalvoja voisi keskeyttää isyyden selvityksen, jos hän katsoisi sen lapsen edun mukaiseksi. Naisen etua ei lakiesityksessä mainita.

”Valitettavasti lakiehdotuksessa on paikoin unohdettu naisten asema ja uudistuksen vaikutus äiteihin, vaikka hallituksen tasa-arvo-ohjelma edellyttää sukupuolivaikutusten tarkkaa arvioimista kaikissa lakiuudistuksissa”, sanoo Naisasialiitto Unionin vt. pääsihteeri Tetti Vähämaa.

Isyyslain uudistaminen on tarpeen, jotta sen tarkoitus vastaa paremmin nykyaikaa. Naisasialiitto Unioni katsoo myös, että isyyden yhteiskunnallisen arvostuksen kasvattaminen lainsäädännön keinoin on tarpeellista sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisen kannalta. Lakiehdotus sisältää monia positiivisia muutoksia, jotka helpottavat ihmisten arkea ja parantavat isien asemaa äitien vertaisina vanhempina.

Lain uudistamistyöryhmän seurantaryhmässä ei ole ollut yhtäkään naisjärjestöä. Naisjärjestöt näkevät naisten aseman parantamisen vaikuttavan positiivisesti myös miehiin ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Naisjärjestöillä on asiantuntemusta, jota olisi tullut hyödyntää myös tässä työssä. Isien oikeuksien parantaminen ei tarkoita sitä, että äitien oikeuksia tulisi samalla huonontaa.

Äidin vastustusoikeuden poistamisen vaarana väkivallan suojan heikkeneminen

Oikeusministeriön työryhmä vetoaa ehdotuksessaan äidin vastustusoikeuden poistamisesta Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 60/1991) 7. artiklaan, jonka mukaan lapsella on, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapauskäytäntöön turvata lapsen oikeus tuntea alkuperänsä. Naisasialiitto Unioni katsoo, että varaukseen ”mikäli mahdollista” ei voida sisällyttää vain käytännön esteitä isyyden selvittämisessä vaan myös lapsen ja äidin turvallisuuden vaarantumiseen liittyvät seikat tulee huomioida.

”On tärkeää, että lapsia kannustetaan tuntemaan vanhempansa. On kuitenkin vaarana, että äidin vastustusoikeuden poistamisella heikennetään erityisesti väkivaltarikoksen uhriksi joutuneiden naisten asemaa.”, sanoo Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Nina Järviö.

Äidin vastustusoikeus isyyden selvittämiselle on pidetty tärkeänä tapauksissa, joissa äidin tai lapsen turvallisuus voivat olla uhattuna. Erityisen vaikea tilanne on niillä naisilla, joiden lapsi on syntynyt raiskauksen tai insestin seurauksena.

Selvitykset osoittavat, että Suomessa miesten naisiin kohdistama väkivalta on verrattain yleistä. Tämän vuoksi lakiuudistuksissa tulisi huomioida kaikki ne keinot, joilla uhreja voidaan suojella. Erityisen merkittävästi tämä tulisi huomioida sellaisissa tilanteissa, joissa lain uudistuksella väkivallan uhrien asemaa mahdollisesti huononnetaan, ja siten ylläpidetään sitä itsemääräämisoikeuden loukkaamisen jatkumoa, joka seksuaalirikoksessa alkaa.

Suomella on suojeluvelvollisuuden (due diligence) mukaisesti velvollisuus suojella väkivallan uhreja väkivallan jatkumiselta. Naisasialiitto Unioni katsoo, että uudella isyyslakiehdotuksella Suomi heikentää Euroopan neuvoston niin kutsutun Istanbul-sopimuksen ratifioinnin edellytyksiä, joiden tarkoituksena on vähentää naisiin sekä myös lapsiin ja miehiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Ehdotukseen uudesta isyyslaista työryhmä on kirjannut lastenvalvojan voivan keskeyttää isyyden selvittämisen silloin, kun on erityinen syy olettaa, että isyyden selvittämisen jatkaminen ei olisi lapsen edun mukaista. Säännöksen tarkoituksena on ottaa huomioon tilanteet, joissa pyrkimyksen isyyden selvittämiseksi tulee väistyä tätä painavampien inhimillisten syiden vuoksi. Esityksessä naisen etua ei suoraan nähdä syynä isyyden selvityksen keskeyttämiselle, vaan pelkästään välillisenä syynä sille, että äiti ei isyyden selvittämisestä johtuvan huonontuneen terveytensä vuoksi voisi huolehtia lapsesta tarpeeksi hyvin.

Naisasialiitto Unioni korostaa, että vaikka lapsen etu on isyyden selvittämisen kannalta oleellista, tulisi lain ottaa huomioon myös tilanteet, joissa äidin etu on uhattuna.

”Äidin terveys ei esityksen mukaan olisi sinänsä syy keskeyttää isyyden selvittämistä vaikka kyseessä olisi esimerkiksi raiskauksen tai insestin seurauksena alkunsa saanut lapsi. Keskeyttäminen on mietinnön mukaan oleellista vain jos isyyden selvittämisestä on lapselle haittaa. On erikoista, että lapsen oikeus tuntea vanhempansa menee esityksessä äidin edun ja hyvinvoinnin edelle.” Järviö toteaa.

Ehdotus äidin vastustusoikeuden poistamisesta näyttää tältä osin perustuvan olettamukseen, että naiset estävät tai keskeyttävät isyyden tutkimisen itsekkäistä syistä, vaikka todellisuudessa takana on halu suojella lasta ja äitiä esimerkiksi väkivaltaiselta isältä. Lain ei tule rakentua tällaisen oletuksen varaan, vaan sen tulisi keskittyä heikoimmassa asemassa olevien suojeluun. Naisasialiitto Unioni painottaa, että isyyden selvittäminen tulisi voida keskeyttää lastenvalvojan toimesta myös äidin edun nimissä.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Naisasialiitto Unioni katsoo, että lakiehdotuksen sukupuolivaikutukset on arvioitu riittämättömästi ja kestämättömästi. Näyttää siltä, että lakiehdotuksessa on otettu huomioon isien oikeuksien parantaminen joiltain osin, mutta äidit on jätetty tarkastelun ulkopuolelle ilman syytä.

Lain vaikutuksissa ei ole otettu huomioon muutosten vaikutusta äiteihin. Äitien kannalta olennaisin muutos näyttää olevan äitien vastustusoikeuden poistaminen. Mikäli lakiin ei selkeästi kirjata, että isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää lastenvalvojan toimesta äidin edun nimissä, voi uusi laki tarkoittaa, että naiset joutuvat jatkossa olemaan lastensa kautta yhteydessä heitä väkivaltaisesti kohdelleisiin miehiin. Tämä ei myöskään olisi lasten edun mukaista, kun tiedetään, miten haitallisesti isän äitiin kohdistama väkivalta vaikuttaa lapsiin. Lisäksi Naisasialiitto Unioni toivoo, että lain uudistuksen yhteydessä otetaan paremmin huomioon perheiden moninaisuus ja samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuus.

Oikeusministeriön työryhmän mietintö kokonaisuudessaan löytyy täältä.