Onko vauva tulossa tai toiveissa? Onko perhevapaat jo suunniteltu ja jos, niin mennäänkö ilmeisillä ja tutuilla ratkaisuilla vai mietitäänkö monelta kannalta? Ovatko eri mahdollisuudet edes tuttuja – monelle eivät ole, joten tästäpä tiedoksi ja kertokaa kavereillekin. 

 

Kaikki hoivaan ja lapsiin liittyvä on yhteiskunnassa vahvasti naisille painottuvaa. Miesten suurempi vastuu lapsista olisi suuri harppaus kohti tasa-arvoa. Etuja on miehille itselleenkin: enemmän sisältöä elämään, läheisempiä suhteita läheisimpiin ihmisiin ja vahvempi asema vanhempana esimerkiksi erotilanteissa.

 

Kun perhevapaalaki uudistui 2022, nousi miesten käyttämä osuus vanhempainrahapäivistä heti selvästi, alle 15 %:sta yli 20 %:iin. Osuus näyttää olevan hiljalleen kasvussa.

 

Tasa-arvoltahan tämä ei vielä näytä, mutta jos päästään esimerkiksi 40 %:iin, voisi kuvitella, että muutos alkaa näkyä myös laajemmin työelämässä – esimerkiksi raskaussyrjinnän vähenemisenä tai naisoletettujen vahvempana asemana työmarkkinoilla. Toivoa ainakin saa! 

 

Monelle yllätyksenä tulee, että jos kahdesta vanhemmasta molemmat ovat töissä, vapaiden jakaminen tarkasti tasan harvoin vähentää, päinvastoin jopa lisää perheen käytettävissä olevia tuloja. Tämä on jopa selvempää silloin, jos toinen vanhempi on toista suurituloisempi. Asiaa selittävät se, että kaikkia vanhempainvapaapäiviään ei voi luovuttaa, sekä vanhempainrahan tulosidonnaisuus ja toisaalta pienenevä veroprosentti. Jos et usko, katso Kelan vertailulaskurista. 

 

Perheenä tietysti päätätte edelleen itse, miten vapaita jaatte, mutta Kelan kertoman mukaan varsinkin yksilöllisiä ratkaisuja hyödynnetään vielä varsin vähän. Ehkä ette oikeastaan tiedä niistä? Tässä muutama esimerkki. 

 

Napanuora työelämään

 

Vanhempainrahapäiviä saa pitää haluamansa pituisina jaksoina, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Jaksot voivat olla vaikka yhden päivän mittaisia. Miltä kuulostaisi se, että jo pian raskausvapaakauden jälkeen synnyttänyt vanhempi palaisi töihin yhdeksi päiväksi viikossa ja muu vanhempi taas pitäisi noina päivinä omaa vanhempainvapaataan?

 

Kun synnyttäneen vanhemman päivät (joita kuluisi siis viisi / Kelan kuusipäiväinen viikko) olisi käytetty, voisi muu vanhempi vielä pitää täyttä vapaata omat jäljelle jääneet päivänsä. Tai miksei vaihtaa kokonaan toisinpäin: synnyttänyt saa hitaamman laskun täyteen työelämään, kun pitää vielä yhden vauvavastuupäivän viikossa ja toinen pitää jalkansa työpaikan oven välissä hoitaen kiireisimpiä juoksevia asioita kahdeksan tunnin ajan.

 

Työnantajan ei nykylain mukaan kylläkään tarvitse suostua kuin korkeintaan neljään eri vanhempainvapaakauteen, mutta jos työnantajalle sopii, ei estettä siis Kelan puolelta ole. 

 

Saattaen vaihdettava

 

Osittaisella vanhempainrahalla molemmat kahdesta vanhemmasta voivat tehdä korkeintaan viisituntista työpäivää ja käyttää tällöin puolikkaan vanhempainrahapäivän. Jos työnkuva sen sallii, voi toisen työpäivä olla esimerkiksi 7:30 – 11:30 ja toisen 12:30 – 16:30. Vauva siirtyy sylistä toiseen lounasaikaan.

 

Miltä kuulostaisi se, että synnyttänyt vanhempi pitää ensin rauhassa synnytyksestä palauttelevaa ja imetyksen käynnistymisen mahdollistavaa vapaata esimerkiksi nelisen kuukautta, sen jälkeen siirrytään puolipäivien jakoon noin neljäksi kuukaudeksi ja lopuksi toinen vanhempi pitää vielä täyttä vanhempainvapaata saman verran kuin toinenkin aluksi? 

 

Neliapilanlehtiä vuorollaan

 

Lapsen juridinen vanhempi, jolla on oikeus 160 vanhempainvapaapäivään, voi luovuttaa näistä 63 toiselle henkilölle. Yleensä niitä luovutetaan lapsen toiselle vanhemmalle, mutta luovutus on mahdollista myös omalle tai toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajaksi vahvistetulle. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia uus- ja kumppanuusperheisiin. Erilaisilla vanhemmuus-, puoliso- ja huoltajuusstatuksilla esimerkiksi yhden vauvan neljä eri vanhempaa voi pitää vapaita – osa 63 päivää, osa 97 päivää. 

 

Myös luovutettuja päiviä voi käyttää halutessaan osa-aikaisena ja näin pitkittää vanhempainvapaakautta. 

 

Lattepappa

 

Vanhempainvapaita ei siis tarvitse pitää yhtenäisenä jaksona. Jos jaksojen välissä on vähintään kuukausi, tältä ajalta voi saada muita lapsenhoidon tukia, kuten kotihoidon tukea. Jos perheellä on toiveissa pitkä imetys, eikä sitä haluta vaarantaa imettävän vanhemman liian varhaisella töihinpaluulla, voi tästä löytyä ratkaisu, jolla toinenkin vanhempi pääsee silti pitämään täydet vapaansa.

 

Imettävä vanhempi voi ensin pitää omat 160 päiväänsä, jäädä sen jälkeen kotiin kotihoidon tuella. Kun vauva täyttää esimerkiksi vuoden, voi toinen vanhempi jäädä omille vapailleen. Näin myös lapsen päivähoidon aloittamisen ajankohtaa voidaan pitkittää. 

 

Tämä esimerkki on nimetty Tukholman kahviloita päiväsaikaan täyttävien, tyypillisesti taaperoiden kanssa ulkoilevien isien mukaan, mutta todellisessa elämässä ei mitään vanhemmuuden ratkaisuita – imetystäkään – ole sidottu sukupuoleen. Ei myöskään, vink vink, kotihoidon tukea.

 

Karla Loppi

 

Kirjoittaja työskenteli asiantuntijana Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen neuvola -hankkeessa, jota osarahoittaa Euroopan unioni.