Janette Grönfors: Kansainvälinen romanipäivä yhdistää romaneita yli rajojen

Kaksi viime vuotta ovat olleet poikkeuksellisia myös romaneille. Olemme eläneet rajoitusten keskellä arkipäivää kukin tahoillamme, mutta siitä huolimatta romanityö on jatkunut niin kotimaassa kuin Euroopan tasolla keskeytyksettä.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi ajankohtaisia asioita Suomessa ja Euroopassa. Kirjoitukseni lopuksi pohdin lyhyesti yleistä tilaa romaniasioiden hoidossa niin demokratian kuin yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Ajankohtaista Suomessa

Euroopan komissio hyväksyi lokakuussa 2020 EU:n strategisen puiteohjelman 2020–2030 romanien yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta ja osallistumisesta. Komissio on esittänyt jäsenvaltioille uusia tavoitteita ja suosituksia ja Suomi on hyväksynyt ne. Suomessa käynnistettiin vuosien 2018–2022 Romanipoliittisen ohjelman raportointi viime vuonna ja uuden ohjelman työstäminen vuosille 2023-2030 on myös käynnissä. Molemmat tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja terveysministeriön, romanien ja sidosryhmien kanssa. Uusi ohjelma käynnistyy vuoden 2023 alussa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto ja kansallinen lapsistrategia käynnistivät tänä keväänä selvitystyön romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Edellinen vastaava selvitys on vuodelta 2009.

Opetushallituksessa on käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella romanikielen elvytyshanke. Elvyttämisen tavoitteena on lisätä kieltä puhuvien määrää, laajentaa kielen käyttöalueita ja lisätä kielen elinvoimaisuutta. Romanikieli on uhanalainen kieli.

Covid-19 ja sen vaikutukset Euroopan köyhimpiin romaniyhteisöihin

Monet eurooppalaiset romanit elävät köyhillä ja eristetyillä asuinalueilla. Ahtaissa ja puuttellisissa asuinolosuhteissa on ollut vaikea suojautua covid-19-tartunnalta. Pandemiasta selviytymisestä on aiksi tullut romaniväestön yhteinen asia. Huoli on edelleen olemassa, sillä Covid-19 ei ole väistynyt. Ylisukupolvinen köyhyys ei myöskään ole poistunut.

Pandemian seurauksien raportoiminen, köyhimpien romanien elinolosuhteiden parantaminen, humanitaarisen avun jatkumisen varmistaminen ja turvaaminen sekä ihmisarvoisen elämän saavuttaminen ovat pitkä prosessi. Tässä prosessissa avainasemassa ovat poliitikot, avustusjärjestöt, ihmisoikeusaktivistit sekä rakentava yhteistyö romaniyhteisöjen kanssa.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia myös romaniyhteisöissä ja niiden edistäminen vaatii jatkuvia toimia. Euroopassa ajankohtaisia asioita ovat muun muassa lapsi- ja pakkoavioliittojen vastaiset toimet yhteistyössä romaniyhteisöjen kanssa sekä romaninaisten ja -tyttöjen kansalaistoiminnan voimavaraistaminen ja kehittäminen.

Yhteisinä asioina meillä on muun muassa romaniyhteisön sisäiseen lähi- ja perhesuhde-, sekä kunniaväkivaltaan puuttuminen ja niihin liittyviin palveluihin pääsyn varmistaminen. Ajankohtaista on myös intersektionaalisen syrjinnän tunnistaminen ja siihen puuttuminen sekä romanien työmarkkinoille integroitumista tukevien toimien kehittäminen.

Romanilapset Euroopassa

Euroopan köyhimmissä romaniyhteisöissä romanilasten ongelmat ovat suuria ja täältä Suomesta katsottuna järkyttäviä. Romanilasten kerjäämiseen ja ihmiskaupan kitkemiseen tarvitaan järeitä ja tehokkaita toimia. Romanilasten yliedustus lastensuojelulaitoksissa pitää purkaa ja lastensuojelutoiminnan laatua ja syrjimättömyyttä on kehitettävä. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen, kaikille lapsille suunnattuun opetukseen ja tarvittaessa myös etäopetukseen.

Euroopassa on edelleen maita, joissa on paperittomia romaneja. Heidän kansalaisuuttaan koskevat asiat pitää saada kuntoon ja jokaiselle on saatava myös henkilöllisyys- ja
syntymätodistukset. Romanilasten kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien toteutuminen
UNESCOn sopimusten mukaisesti tulee turvata niin, että romanien aineeton ja aineellinen
kulttuuriperintö suojellaan ja siirretään tuleville polville. Suomessa Museovirasto on ollut
aloitteellinen tässä asiassa yhdessä romanijärjestöjen ja Romaniasiain neuvottelukunnan
kanssa.

Demokratia ja yhdenvertaisuus

Demokratiatilanne on heikentynyt monessa Euroopan maassa. Perus- ja ihmisoikeuksien puolustaminen ja edistäminen on haastavaa johtuen lukuisista ääriliikkeistä, avoimen rasistisesta puhekulttuurista ja populistisesta politikoinnista. Romanivastaisuus ”antigypsyism” on rantautunut myös Suomeen ja on nähtävissä räikeimmin sosiaalisessa mediassa.

Romanien oman demokratian vahvistaminen romaniyhteisöjen sisällä ja sen ulkopuolella paikallis-, alue- ja valtakunnantason poliittisessa päätöksenteossa edellyttää panostuksia äänestyskäyttäytymistä kohentaviin toimiin hyödyntäen myös uutta teknologiaa ja digitaalisia palveluita.   

Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on kunnossa Suomessa. Monissa muissa Euroopan maissa näin ei ole, ja vaikka lainsäädäntö olisikin kunnossa tulee sen toteutumisen seurantaa kehittää tehokkaasti kaikkialla Euroopassa. Romaniväestön aktiivisuus, romaninuorten halu vaikuttaa ja viedä asioita eteenpäin sekä yhdessä toimiminen pääväestön kanssa edesauttavat hyvien väestösuhteiden kehittymistä Suomessa ja yhteistyötä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Kansainvälinen romanipäivä 8.4.

Kansainvälisen romanipäivän tarkoituksena on romanien kulttuurin ja kielen kunnioittaminen osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Päivä lisää romanien näkyvyyttä niin Suomessa kuin Euroopassa, kiinnittää pääväestön ja päättäjien huomiota romanien vahvuuksiin ja liittää yhteen eurooppalaisia romaneja vaikuttamaan yhdessä.

Kansainvälinen romanipäivä sai alkunsa Lontoossa vuonna 1971 pidetystä romanien ensimmäisestä maailmankongressista, jonka avajaispäivää 8.4. on vuodesta 1990 lähtien vietetty kansainvälisenä romanipäivänä (International Roma Day).

Tänä vuonna kansainvälisenä romanipäivänä romanien katseet kääntyvät Ukrainaan, sotaan ja romanivähemmistöön siellä. Halu auttaa on suuri.

Kansainvälisenä romanipäivänä järjestetään tapahtumia eri puolella Suomea ja niistä saa tietoa muun muassa sosiaalisesta mediasta ja romani.fi-sivuston kautta.

Hyvää kansainvälistä romanipäivää – Suomen lippu liehuu!

Latšo internationaalo romanengo diives tumenge!

Janette Grönfors

Kirjoittaja työskentelee erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriössä ja on Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri.

Lisätietoja

Kategoria

Blogi

Avainsanat

Päivämäärä