Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.2012 Naisasialiitto Unioni haluaa kiinnittää huomion ongelmiin, joita myös kehittyneiden maiden tytöt kohtaavat. Ongelmien ratkaisua voidaan edistää antamalla sukupuolisensitiivistä perus- ja täydennyskoulutusta kaikille kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille.

Naisasialiitto Unioni on huolissaan seuraavista tyttöjen hyvinvoinnin kannalta ongelmallisista asioista:

• Kaikissa Pohjoismaissa
  tytöt kokevat kuormittuvansa koulunkäynnistä poikia yleisemmin. Juuri julkaistun raportin (Opetushallitus ja WHO) mukaan suomalaiskoululaisten kokema kuormitus on lisääntynyt ja kansainvälisesti vertaillen Suomi on eniten kuormittuneiden kolmanneksessa.

• Suomessa alle 24-vuotiaat tytöt ja nuoret naiset tekevät noin 30 itsemurhaa vuodessa, mikä on Pohjoismaista eniten. Miesten itsemurhien tasaisesti laskiessa tyttöjen ja nuorten naisten itsemurhat eivät ole vähentyneet (Tilastokeskus).

• Suomessa ammattioppilaitosten naisopiskelijat joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteeksi useammin kuin muut opiskelijat. Jopa 14 % ammattioppilaitosten naispuolisista opiskelijoista on kokenut yhdyntään pakottamista tai painostamista (Kouluterveyskysely 2010-2011).

Jotta näihin ja muihin tasa-arvo-ongelmiin voidaan puuttua tehokkaasti, sukupuoleen liittyviä ennakko-oletuksia purkavan sukupuolisensitiivisen perus- ja täydennyskoulutuksen tulisi olla pakollista lapsia ja nuoria työssään kohtaavalle kasvatus- ja opetushenkilökunnalle. Sukupuolisensitiivinen koulutus lisää ymmärrystä sukupuolen merkityksestä eri ilmiöiden yhteydessä ja laajentaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia toteuttaa itseään yksilöllisesti.

Naisasialiitto Unionissa on tänä syksynä käynnistynyt opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kaksivuotinen hanke ”Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa – tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa”. Hankkeessa kehitetään tyttöjen ja poikien tasa-arvokasvatusta yhteistyössä päiväkotihenkilöstön kanssa.

Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tasa-arvokasvatuksen tulisi olla
kiinteä osa suomalaista päivähoitojärjestelmää. Ensiarvoisen tärkeää myös on, että varhaislapsuudessa aloitettua tasa-arvotyötä jatketaan laajasti koulujärjestelmän piirissä.