Eduskunta on eilen hyväksynyt hallituksen esityksen perhevapaauudistuksesta ja se on erittäin hyvä, olosuhteisiin nähden jopa erinomainen! Keväällä Unioni antoi lausuntonsa uudistuksesta ja tuolloin kirjoitimme, että “toteamme ilolla perhevapaauudistuksen olevan pääpiirteissään oikein hyvä ja huomioivan ihmisten ja perheiden moninaisuuden”. Toivomisen varaakin jäi, sillä useamman kuin kahden vanhemman perheitä ei oltu riittävästi huomioitu, mutta kokonaisuudessaan uudistus on hieno saavutus.

Perhevapaauudistus muuttaa järjestelmää paljon. Tähän saakka tietty osa ansiosidonnaisista vapaista, noin neljä kuukautta on varattu äidille, noin kaksi kuukautta isälle ja loput, kuusi kuukautta on ollut mahdollista jakaa vanhempien päättämällä tavalla. Sen jälkeen toinen vanhemmista, valitettavan pääsääntöisesti äiti, on voinut jäädä vielä hoitamaan lasta kotihoidontuella.

Uudessa järjestelmässä ansiosidonnainen vapaa pitenee ja siitä valtaosa on vanhempien jaettavissa. Ja mikä parasta, tässä on huomioitu myös perheiden moninaisuus, eikä vapaan käyttöä ole sidottu vain äidille ja isälle. Käyttö on joustavampaa, myös eri osoitteissa asuvat vanhemmat voivat käyttää ansiosidonnaista vapaata lapsen hoitoon ja vanhemman on mahdollista luovuttaa osa vapaasta myös sellaiselle puolisolleen, joka ei ole lapsen juridinen vanhempi. Yksin lapsen saaneet voivat käyttää kaikki ansiosidonnaiset vapaat.

Seuraavaksi täytyy vielä huolehtia, ettei kulttuuri ei estä uudistuksen hyviä pyrkimyksiä. Nykymallissa koko äitiysvapaan ja vanhempainvapaan kokonaisuutta on arkikielessä  käytännössä kutsuttu äitiysvapaaksi. Se, ja monet muut kulttuuriset seikat ovat ohjanneet äitejä jäämään kotiin ja isiä käymään töissä. Lisäksi Kela on myöntänyt usein äideille koko vanhempainpäivärahan, vaikka he eivät olisi sitä hakeneet. Oikein olisi myöntää hakijalle haettu päiväraha ja samalla huolehtia, että perhe tietää miten hakea loput ja kannustaa hakemaan sen toiselle vanhemmalle, jos perheessä sellainen on. Tämä ylimääräinen myöntö on käynyt myös itselleni ja useammalle tutulle, valitettavasti siis käytännön kokemusta aiheesta on. Toivottavasti uudistus osaltaan normalisoi myös isien pitämiä perhevapaita.

Tietenkin on niin, että uudistuksen suurin puute löytyy sieltä, mihin uudistuksen tekemisen mandaatti ei ulottunut – pääosin äitien työuria heikentävään kotihoidontukeen. Seuraavaksi toivomme, että kotihoidontukea tarkastellaan tasa-arvon ja naisten toimeentulon ja työmarkkina-aseman kannalta. Kotihoidontukiaikaa tulee lyhentää ja porrastus tai tukiajan lyhentäminen ilman tuen rahallisen kokonaismäärän pienenemistä on selvitettävä

Lopuksi haluan vielä muistuttaa tasa-arvoisen kasvatuksen oppaasta, jota Unionissa parhaillaan valmistellaan. Oppaan voi ennakkotilata ja samalla osallistua oppaan rahoituksen keräämiseen. Opas voidaan toteuttaa, jos rahaa saadaan kasaan riittävästi.

Eekku Aromaa

Pääsihteeri
Naisasialiitto Unioni

Kuva: Sapfograf