Naisasialiitto Unioni vaatii hallitusneuvottelijoita ottamaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan kiinteäksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa järkyttävän yleistä: 47% 15 vuotta täyttäneistä tytöistä ja naisista kokee täällä fyysistä tai seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa elämänsä aikana. Joka kolmas nainen kohtaa parisuhdeväkivaltaa.

 

”Muistutan, että Suomi on kansainvälisesti sitoutunut kitkemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ei siis ole hallituskokoonpanon vallassa valita tehdäänkö niin, vai ei. Siksi edellytän askelmerkkejä kohti Istanbulin sopimuksen täyttä toimeenpanoa: lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamista, turvakotipaikkojen lisäämistä, ja väkivallan vastaisen työn koordinaation ja resurssien lisäämistä. Tämän pitää näkyä myös valtion budjeteissa”, puheenjohtaja Fatim Diarra muistuttaa hallitusneuvottelijoita. 

 

Erilaiset naiset ovat eri tavoin alttiita väkivallalle, ja tämä on tiedostettava, jotta väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä tehokkaasti. 

 

”Esimerkiksi vammaiset naiset kokevat 2-4 kertaa muita naisia enemmän väkivaltaa. Erilaiset syrjinnän muodot, kuten transviha ja rasismi, moninkertaistavat väkivallan vaaran. Tyttöjen sukuelinten silpomista tai kunniaan perustuvaa väkivaltaa esiintyy joissain yhteisöissä, ja myös näiden ilmiöiden torjuntaan vaaditaan erityisosaamista. Näitä eri ryhmien tarpeita ei tunnisteta yhteiskunnassa tarpeeksi vieläkään, joten nyt hallituksella olisi tuhannen taalan paikka huomioida ne”, alleviivaa varapuheenjohtaja Merit Hietanen.

 

Sukupuolittuneen väkivallan kitkemisen aliresursointi on osa konservatiivisen ja ummehtuneen antigender -ajatusmaailman ketjua. Sen tarkoituksena on kontrolloida ja rajoittaa naisten ja vähemmistöjen seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia, sekä oikeutta omaan sukupuoleen. 

 

“Maailmalla leviävällä, konservatiivisella antigender -retoriikalla pyritään sekoittamaan ihmisoikeuksien ja mielipidekysymysten rajaa. Niin yritetään rajoittaa naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia aivan perustuksiaan myöten, mukaan lukien oikeutta ehkäisyyn, avioeroon ja turvaan väkivallalta. Vaikka hallituksemme olisi arvokonservatiivinen, ei silläkään ole varaa lähteä tälle tielle ja lipsua pois sitovista ihmisoikeussopimuksista”, Unionin toinen varapuheenjohtaja Piia Lempiäinen muistuttaa.

 

Unioni vaatii tulevalta hallitukselta tehokkaita toimia naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Muistutamme myös, että sukupuolten tasa-arvoa ei voi kohdella eristettynä muista ihmisoikeusloukkauksista, vaan kaikkien vähemmistöjen oikeuksia tulee edistää toisiaan tukien.

 

Lupaamme, että feministit tulevat pitämään ääntä seuraavallakin hallituskaudella: mitä suurempi tarve sille on, sen kovempaa meidän äänemme kuuluu.

 

Kannanotto on hyväksytty Naisasialiitto Unionin kevätkokouksessa 16.5.2023.