Kotihoidontuen kuntalisällä ei tule pelata
TIEDOTE 7.10.2009
Naisasialiitto Unioni paheksuu kuntien yrityksiä kiertää subjektiivista päivähoito-oikeutta. Päivähoitojärjestelmän rapauttaminen heikentää työllisyyttä. Harkinnanvaraisuuden lisääminen päivähoidossa aiheuttaa tarpeetonta ja kallista byrokratiaa sekä heikentää perheiden ennaltaehkäisevän tuen perustaa.
Lasten subjektiivinen päivähoito-oikeus on pitkän yhteiskunnallisen keskustelun ja harkinnan tulos. Tänä päivänä suomalaiset naiset osallistuvat erittäin aktiivisesti työelämään. Tämä on saavutettu, vaikka syntyvyydessä Suomi on edustanut EU-maiden joukossa hyvää keskitasoa, ja vuonna 2008 syntyvyyslukema nousi 1.8:aan (lasta/ nainen). Suomen kattava päivähoitojärjestelmä on keskeisimpiä syitä tähän tulokseen.
Päivähoito ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Suurin osa määräaikaisista työsuhteista kasautuu naisille, mitä kehitystä talouden taantuma yleensä kiihdyttää. Määräaikaiset työsuhteet tarkoittavat synnytysikäisten naisten kohdalla sitä, että vain osalla naisista on työpaikka, jolle palata perhevapaiden jälkeen. Valtaosan, yli 90% kotihoidon tuesta käyttävät naiset. Joustava päivähoitojärjestelmä on ainoita keinoja huolehtia siitä, ettei äitiys aiheuta naisille ylimääräistä riskiä syrjäytyä työmarkkinoilta.
Pääkaupunkisedun kuntien piirissä on virinnyt yrityksiä murtaa subjektiivista päivähoito-oikeutta kiertoreittiä. Espoo on päättänyt ja Vantaa valmistellut päätöstä siitä, että ne eväävät kotihoidontuen kuntalisän perheiltä, joilla on isompi lapsi päivähoidossa. Myös muualla Suomessa on paikoin tehty jo aiemmin näitä linjauksia. Suunta on erittäin huolestuttava ennaltaehkäisevän tuen näkökulmasta.
Ongelmia ei ratkaista harkinnanvaraisella järjestelmällä, jossa kuntalisää voi saada, mikäli isompi lapsi tarvitsee päivähoitoa kuntoutuksellisista syistä. Kunnissa vaikeassa asemassa olevien perheiden lasten tarpeesta saada päivähoitopaikka päätetään yleensä lastensuojelun asiakkuuden kautta. Osa näistä perheistä pyrkii kuitenkin välttämään lastensuojelun asiakkuuden viimeiseen asti. Näiden perheiden lapset tulevat kärsimään uudistuksesta, sillä köyhille perheille kuntalisällä on eniten merkitystä. Harkinnanvaraisuus on huono tie myös siksi, että se lisää kallista byrokratiaa, kun varat tarvittaisiin suoraan perheiden ja lasten tukemiseen.
Naisasialiitto Unioni myös muistuttaa, että varhaiskasvatuksen laadusta on pidettävä huolta. Yksittäisen lapsen kohdalla tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei häntä riepotella päiväkodista toiseen ja ryhmästä toiseen, kotiin ja aina uuteen päiväkotiin, kun perheeseen syntyy nuorempi sisarus.
Talouden taantumaa ei ratkota purkamalla ennaltaehkäisevää perheiden tukemista, ajamalla naisia kotiin, irtisanomalla päiväkotien henkilökuntaa ja ruuhkauttamalla entisestään lastensuojelua. Kuntien on aika ottaa kokonaisvastuu ratkaisuistaan.