Lähisuhdeväkivallan sovittelu poistettava kansallisesta toimintaohjelmasta

Unioni Naisasialiitto vastustaa jyrkästi sovittelun käyttöä lähisuhdeväkivallassa. Väkivaltarikosten käsittely kuuluu aina oikeusjärjestelmälle. Oikeusministeriön valmistelemassa väkivallan vähentämisohjelmassa sovittelua suositellaan lähisuhdeväkivaltatapauksissa, mikä on erittäin poikkeuksellista EU-maissa. Suomessa naisiin kohdistuvaa vakavaa väkivaltaa on huomattavasti enemmän kuin muissa Länsi-Euroopan maissa. Unioni Naisasialiitto antoi lausuntonsa ohjelmasta oikeusministeriölle tänään.

Unioni Naisasialiitto vaatii, että suositus sovittelun käytöstä poistetaan kansallisesta väkivallan vähentämisohjelmasta. Väkivaltarikosta ei voi hyvittää uhrille anteeksipyynnöllä tai lupauksella, että rikos ei toistu. Uhrin ja tekijän tuominen saman pöydän ääreen neuvottelemaan on perusteltua tuntemattomaan kohdistuneissa, nuorten tekemissä rikoksissa, mutta lähisuhdeväkivaltaan se ei sovellu. Lähisuhdeväkivallassa yksittäisen teon taustalla on usein pitkään jatkunut alistaminen. Väkivallan tekijä voi väkivallalla uhkaamalla painostaa uhria suostumaan sovitteluun.

Väkivalta on aina rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Naisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on sukupuolten yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Sukupuolesta on tärkeää puhua myös väkivallan tekijöiden kohdalla: väkivallan vähentämisohjelman mukaan noin 90 % kaikista väkivallan tekijöistä Suomessa on miehiä. Suomi on naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoissa Euroopan häpeäpilkku. Unioni Naisasialiitto pitää erittäin keskeisenä kansallisen väkivallan vähentämisohjelman tavoitetta puolittaa henkirikoksen uhriksi joutuvien naisten määrä.

Väkivallan tekijöille on etsittävä hoitomuotoja ja kannustettava heitä osallistumaan väkivallan katkaisuohjelmiin. Väkivaltaan syyllistynyttä ei kuitenkaan saa jättää tuomitsematta rangaistukseen hoitoon hakeutumisen perusteella. Viranomaistoiminnan ja oikeusjärjestelmän on tuettava sitä, että naisten ja tyttöjen oikeudet fyysiseen koskemattomuuteen, seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja elämään ilman sukupuolista häirintää toteutuvat. Väkivallan ennaltaehkäisyssä pojille ja tytöille suunnatun tasa-arvokasvatuksen lisääminen esimerkiksi kouluissa on ensiarvoisen tärkeää.

Viranomaisille on järjestettävä monipuolista koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta, jotta esimerkiksi poliisi, opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset harjaantuvat tunnistamaan pahoinpitelyn ja seksuaalisen väkivallan merkit. Viranomaisten asenteiden kohentuessa naiset tekisivät kokemastaan väkivallasta rikosilmoituksen nykyistä useammin. Nykyisin viranomaiset sortuvat usein uhrin syyllistämiseen tai rikoksen vähättelyyn. Osana väkivallan ketjua lieväkin pahoinpitely voi johtaa kuolemaan, jos väkivaltaan ei puututa.

Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi: http://www.om.fi/29887.htm