Naisasialiitto Unioni kiittää lausuntopyynnöstä. Lausumme kysymyksiin niiltä osin kuin ne vastaavat osaamisaluetta sukupuolten tasa-arvoon liittyen.

Kysymys numero 6.: Kommentoikaa raportoitua vihapuheen ja suvaitsemattomuuden lisääntymistä yhteiskunnassa ja antakaa tietoa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tarkoituksena vastata tehokkaasti seuraaviin raportoituihin seikkoihin: (a) viharikokset, häirintä ja vihapuhe, mukaan lukien verkossa (erityisesti sosiaalisessa mediassa) ja poliittisessa puheessa, joka kohdistuu ulkomaalaisiin ja vieraita kieliä puhuviin, maahanmuuttajiin sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen, kuten romanit ja

muslimit, jäseniin; (b) verkossa esiintyvän juutalaisvastaisen vihapuheen lisääntyminen; ja

(c) vihapuhetta rohkaisevien ja siihen myötävaikuttavien valeuutislähteiden ja internetin trollitehtaiden lisääntyminen. Kertokaa myös toimenpiteistä, joihin on ryhdytty viharikosten tehokkaan tutkinnan ja niitä koskevien syytteiden nostamisen varmistamiseksi ja antakaa myös tietoja raportoitujen tapausten,

esitutkintojen ja syytteiden nostamisten lukumäärästä ja niiden tuloksista.

 

Vastaus: Suomessa otetaan toistaiseksi heikosti huomioon sukupuoli vihapuheeseen vaikuttavana tekijänä. Aiheesta on saatavilla tietoa vain vähän. Tasa-arvobarometrissa 2017 kysyttiin ensimmäistä kertaa sukupuoleen liittyvästä vihapuheesta tarkoittaen halventavaa tai uhkaavaa puhetta tai kirjoittelua. Vastaanottajilta kysyttiin nimenomaan vihapuheesta, jonka vastaaja on itse kokenut liittyvän hänen sukupuoleensa.

 

Naiset raportoivat sukupuoleen liittyvää vihapuhetta miehiä enemmän: Naisista 15 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia ilmoitti joskus kokeneensa sukupuoleen liittyvää vihapuhetta. Nuoremmissa ikäryhmissä sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli koettu useammin kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Vihapuhetta oli kokenut ainakin joskus lähes viidennes sekä alle 35-vuotiaista että 35–54-vuotiaista naisista, kun 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista naisista vihapuhetta oli kokenut kahdeksan prosenttia. Vähemmistöön kuuluminen altistaa vihapuheelle, etenkin naisia. Tasa-arvobarometrin mukaan vähemmistöön itsensä määrittävistä naisista yli viidesosa oli kokenut vihapuhetta ja valtaväestöön kuuluvista naisista 14 prosenttia.

[1]

 

Suomen nykyisen rikoslain vihapuhetta koskevassa 6. luvun 5. pykälän mukaisissa koventamisperusteissa sukupuoli ei ole mukana. Uudessa hallitusohjelmassa on linjattu, että sukupuoli säädetään mukaan koventamisperusteisiin.

 

Naisiin kohdistuva väkivalta, mukaan lukien perhe- ja seksuaalinen väkivalta (2, 3, 6, 7 ja 26

artiklat)

 

Kysymys numero 11.: Komitea viittaa edellisiin loppupäätelmiinsä (7 kappale) ja pyytää raportoimaan toimenpiteistä ja edistysaskelista, jotka liittyvät vallalla olevan naisiin kohdistuvan väkivallan, erityisesti perheväkivallan ja raiskausten, tehokkaaseen kitkemiseen mm. seuraavilla toimenpiteillä:

(a) riittävän rahoituksen osoittaminen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan

torjunnan toimikunnalle (NAPE) sekä naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan ja uhrien

auttamiseen tähtäävän politiikan ja ohjelmien toimeenpanoon;

 

Vastaus:  Yhdymme muiden kansalaisjärjestöjen huoleen siitä. ettei NAPE-toimikunnan resursointi ole riittävällä tasolla eikä siten täytä niitä kaikkia tehtäviä, jotka Istanbulin sopimuksen mukaan tulisi täyttää. On valitettavaa, että itse toimikuntaan ei ole saatu järjestöedustusta kansalaisjärjestöjen jättämistä lausunnoista huolimatta. Suomessa kolmas sektori vastaa valtaosasta naisiin kohdistuvan väkivallan uhrien palveluista sekä ennaltaehkäisevästä työstä ja alan tietotaito on pitkälti keskittynyt kolmannelle sektorille.

 

(c) uhrin suostumuksen puutteen määrittäminen raiskauksen ydinelementiksi väkivallan

käytön tai uhkan sijasta;

 

Vastaus: Suostumus on raiskauksen määritelmänä hallitusohjelmassa. Toistaiseksi ei ole tietoa milloin lakiuudistus saadaan voimaan.

 

(e) riittävien ja asiaankuuluvien uhrien tukipalvelujen tarjoaminen joka osassa maata, mukaan

lukien turvakodit ja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden tukikeskukset, sekä näiden

palvelujen saatavuuden parantaminen kaikkien uhrien osalta.

 

Vastaus: Turvakotipaikkoja määrää on lisätty. Seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja SERI-tukikeskukset on perustettu Helsinkiin ja Tampereelle, Helsinki ja Tampere. Keskuksia on suunnitteilla/perusteilla myös muualle Suomeen. Toistaiseksi alueellinen kattavuus on heikko. Kuitenkaan lisäysten myötä palvelujen määrä ja kattavuus eivät ole Euroopan Neuvoston suositusten ja Istanbulin sopimuksen vaatimusten tasolla. Hallitusohjelmasta löytyy tavoite lisätä palvelujen määrää, odotamme päätöksiä resurssoinnista.

 

Lisätiedot:

Milla Pyykkönen
Pääsihteeri
0407739632
paasihteeri@naisunioni.fi

 

[1] http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160920