Mielipidekirjoitus: Vankiloiden säästöt eivät saa huonontaa naisvankien asemaa

Julkaistu editoituna Helsingin Sanomissa 21.11.2012.

Tässä mielipidekirjoitus siinä muodossa, jossa Naisasialiitto Unioni ry lähetti sen Helsingin Sanomiin:

Helsingin Sanomissa (HS Kotimaa 18.11.) kerrottiin Suomen vankiloissa käynnistyvästä säästöohjelmasta. Osa vankiloista on muuttumassa uudenlaisiksi suljettujen vankiloiden ja avovankiloiden välimuodoiksi. Rikosseuraamuslaitos selvittää monia muitakin
säästömahdollisuuksia.

On ehdottoman tärkeää, että jo suunnitteluvaiheessa arvioidaan sitä, mitä vaikutuksia säästöohjelmalla on naisvankien asemaan. Vuoden 2012 alussa Suomen vankiloiden 3214:stä vangista noin 7 % oli naisia. Koska naisvankeja on määrällisesti vähän, ilman aktiivista
kehittämistyötä heidän tarpeensa ja erityispiirteensä jäävät helposti huomiotta.

Naisvangeille on ominaista traumaattisten elämänkokemusten kasautuminen. Kaksi vuotta sitten julkaistun vankien terveystutkimuksen mukaan 70 % naisvangeista oli ollut elämänsä
aikana psykiatrisessa hoidossa. Suunnilleen sama osuus heistä oli kokenut väkivaltaa lähisuhteissa. Seksuaalisen väkivallan kohteena oli ollut noin joka kolmas vankilatuomiota suorittava nainen.

Rikosseuraamuslaitoksen asettaman naisvankityöryhmän vuonna 2008 julkaistussa mietinnössä todetaan, että naisvankien keskittämisessä omiin, suurempiin yksiköihin on monia etuja. Tällöin on esimerkiksi paremmat mahdollisuudet järjestää naisvankien tarpeet huomioivaa kuntoutusta, uusintarikollisuuteen pystytään vaikuttamaan tehokaammin ja henkilökunnan naisvankeihin liittyvä asiantuntemus vahvistuu. Omat vankilayksiköt myös ehkäisevät naisvankien kokemaa
seksuaalista häirintää ja joutumista väkivallan kohteeksi. Monet kansainväliset selvitykset ja suositukset tukevat ajatusta nais- ja miesvankien sijoittamisesta erilleen toisistaan.

Suomessa on tänä vuonna otettu askel päinvastaiseen suuntaan, kun ennen vain miehille tarkoitettuihin Laukaan ja Kestilän avovankiloihin avattiin naisosastot. Naisten avovankipaikkojen hajasijoittaminen eri puolille Suomea heikentää mahdollisuuksia järjestää avovankiloissa oleville naisille laadukasta toimintaa. Seka-avovankila voi myös pahimmillaan vaarantaa naisvankien kuntoutumisen, kun esimerkiksi tiedetään, kuinka yleisiä naisvankien
kokemukset miesten tekemästä väkivallasta ovat.

Niin tasa-arvo- kuin ihmisoikeusnäkökulmastakin on selvää, että naisvangeilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet kuntoutua. Varsinkin avovankiloissa naisten tilannetta parantaa selvästi se, että heidät sijoitetaan omiin, riittävän suuriin vankilayksiköihin, joiden toiminta perustuu naisvankien erityistarpeisiin ja lähtökohtiin. Tämä tulisi ehdottomasti ottaa huomioon, kun Rikosseuraamuslaitos tekee vankilatiloja ja -toimintoja koskevia suunnitelmia.

Outi Pajala
hallituksen puheenjohtaja

Lotta Viinikka
pääsihteeri

Naisasialiitto Unioni ry

Lisätietoja

Kategoria

Tiedotteet

Avainsanat

Päivämäärä