Ukraina on joutunut tänä keväänä Venäjän raa’an hyökkäyssodan kohteeksi, ja seuraukset näkyvät Suomessa asti. Viranomaiset arvioivat, että Suomeen saattaa saapua jopa kymmeniä tuhansia sotaa pakenevia ukrainalaisia. Tähän mennessä valtaosa Suomeen paenneista ukrainalaisista on päätynyt kotimajoitukseen. 

Sotaa pakenevat ihmiset, etenkin naiset, ovat haavoittuvaisessa asemassa. Ukrainassa sukupuolittunut väkivalta vaikuttaa olevan kasvussa ja palveluihin pääsy vaikeaa. Usein pakomatka itsessään on myös traumatisoiva ja naiset ja lapset voivat myös kokea matkalla väkivaltaa tai hyväksikäyttöä.

Suomessa suurin osa kotimajoitusta tarjoavista on vilpittömän halukkaita auttamaan, mutta kaikilla ei ole pelkästään hyviä aikeita. Ihmiskauppa ja seksuaalinen väkivalta eivät ole kaukaa haettuja uhkakuvia. Helsingin Sanomat uutisoi maaliskuussa, että ukrainalaisia naisia on houkuteltu töihin Suomeen tehtaille, joita ei oikeasti ole olemassa. Lisäksi suomalaiset miehet ovat tiedustelleet vastaanottokeskuksista yksityismajoitusta kaipaavia naisia.

Naisasialiitto Unionin kevätkokouksen yhteydessä pidettiin webinaari humanitaarisen työn monimuotoisuusnäkökulmasta. Puhujana oli Unionin hallituksen jäsen, humanitaarisen työn asiantuntija Merit Hietanen, joka on ollut kirjoittamassa kansainvälisten järjestöjen käyttöön tarkoitettua analyysia Ukrainan sodan vaikutuksista eri sukupuoliin ja vähemmistöryhmiin.

“Sotaa pakenevat naiset ja lapset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa niin lähtömaassa, pakomatkalla kuin saapuessaan Suomeen, yhteiskuntaan joka on heille uusi ja tuntematon. Monet ovat joutuneet kokemaan tai näkemään väkivaltaa”, Hietanen kertoo.

Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille. Siksi viimeistään nyt, kun Suomeen paetaan Euroopan rajojen sisällä riehuvaa sotaa, pitää Suomessa parantaa sukupuolittunutta väkivaltaa kokeneille tarjottavia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaanottoprosessista on tehtävä mahdollisimman jouheva, väkivaltaa kokeneille täytyy olla tarjolla matalan kynnyksen palveluita ja viranomaisia on koulutettava kohtaamaan väkivaltaa kokeneita ihmisiä. Lisäksi Suomessa on nostettava turvakotipaikkojen määrää.

Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvaa väkivaltaa torjumaan luotu menettely, velvoittaa Suomea ylläpitämään 500 turvakotipaikkaa. Tällä hetkellä turvakotipaikkoja on noin 200.

“Turvakotipaikkojen vähyys on Suomessa kansallinen häpeäpilkku. Asia on saatava kuntoon nyt, ei vasta huomenna tai ensi vuonna”, Naisasialiitto Unionin  puheenjohtaja Fatim Diarra vaatii.

Kun turvakotipaikkoja lisätään, on myös kiinnitettävä huomiota henkilökunnan valmiuksiin kohdata eri taustoista tulevia ihmisiä. Väkivaltaisilta tilanteilta on päästävä suojaan, vaikka ei osaisi suomea tai englantia. Tietoa turvakotijärjestelmästä on jaettava myös vastaanottokeskuksissa.

Eekku Aromaa

Pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni

paasihteeri@naisunioni.fi

040 773 9632