Naisasialiitto Unioni kiittää mahdollisuudesta olla mukana valtiosihteeri Martti Hetemäen exit- ja jälleenrakennustyöryhmän kuulemistilaisuudessa koskien koronakriisin jälkihoitoa.

Alla Naisasialiitto Unionin vastaukset kuulemistilaisuuden ennakkokysymyksiin.

Mitkä ovat olleet koronavirusepidemian ja sen hillitsemiseksi asetettujen rajoitustoimien vaikutukset edustamanne järjestön näkökulmasta?

Koronaepidemia ja sen aiheuttamat rajoitustoimet vaikuttavat järjestömme talouteen sekä toimintaan. Toiminnastamme valtaosa on peruttu rajoitusten takia. Järjestön omistamien tilojen vuokraaminen juhla- ja kokouskäyttöön on olennainen osa järjestömme tulojen muodostumista ja kokoontumisrajoitusten takia tilaisuudet on peruttu. Taloudessamme olennaisessa roolissa olevat sijoitustuotot osakemarkkinoilta kärsivät myös kriisin talousvaikutusten takia.

Naisasialiitto Unionin sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatuksen edistämisen hanke ei voinut hakea rahoitusta STEAlta, koska STEA päätti, ettei kriisin vaikutusten takia uusien hankkeiden rahoitushakua avata.[efn_note]STEA: Koronavirustilanne vaikuttaa vuoden 2021 uusien STEA-avustusten hakuun, 20.4.2020[/efn_note]

Millä yhteiskunnan toimilla voitaisiin edistää kriisistä palautumista?

Kriisi on iskenyt kovasti naisvaltaiselle palvelualalle sekä yksinyrittäjiin.[efn_note]Yle: Nuoret naiset hakevat nyt hurjaa tahtia Kelan työttömyysturvaa – Korona kolhii koviten myyjiä, kampaajia ja lähihoitajia, kertoo raportti, 7.5.2020[/efn_note] Suomella ei ole varaa ottaa takapakkia sukupuolten tasa-arvossa tai naisten toimeentulossa ja taloudellisessa asemassa. Kriisin palautumistoimissa on otettava vahvasti huomioon toimien sukupuolivaikutukset. Hyvä esimerkki huomioon ottamisen suunnittelusta on STM:n asettama korkean profiilin työryhmä, joka etsii keinoja hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronakriisin jälkihoidossa. 

Kriisin palautumisessa on nostettava prioriteettilistan kärkeen heikoimmassa asemassa olevat ryhmät ja ne ryhmät, jotka ovat erityisesti kärsineet kriisistä. Yksi heikossa asemassa oleva ryhmä on lähisuhdeväkivallan uhrit. Kuten maailmalla, Suomessakin koronakriisin vaikutukset väkivaltaa kokeviin naisiin sekä lapsiin ovat jo näkyvissä. Erityisesti chattien ja muiden sähköisten tukipalveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti korona-aikana. Myös poliisin kotihälytystehtävät perheväkivaltatapauksiin liittyen näyttävät lisääntyneen. Väkivallan seuraukset tulevat jatkumaan pitkään senkin jälkeen, kun pandemia on hiipunut, ja todelliset vaikutukset tulevat näkymään vasta vuosien kuluessa. Jo ennen pandemiaa Suomi nousi eurooppalaisessa vertailussa yhdeksi väkivaltaisimmista maista naisille.

Tällä hetkellä yli 70-vuotiaiden on ohjeistettu jatkamaan karanteeninomaisisissa olosuhteissa elämistä. On esitetty huolia, että ikääntyneet eivät hakeudu tarvitsemiensa terveyspalvelujen piiriin johtuen eristystohjeistuksesta. Myös ikäihmisten yksinäisyyden lisääntymisestä on esitetty huolia. Valtion täytyy tehdä selkeä suunnitelma ja ohjeistus yli 70-vuotiaille siitä, miten he voivat elää epidemian aikana turvallisesti niin, että saavat tarvitsemansa palvelut ja ettei heidän henkinen hyvinvointinsa kärsisi kohtuuttomasti. Myös jälkihoitosuunnitelmassa tulee huomioida yli 70-vuotiaiden pääsy takaisin yhteiskuntaan ja arkeen turvallisesti. Ikääntyneiden kohdalla sukupuolivaikutukset on erityisen tärkeä ottaa huomioon, sillä vanhemmissa ikäryhmissä naisten osuus on merkittävästi miehiä suurempi. Eläkkeensaajista pienituloisuus on huomattavasti yleisempää naisten joukossa.[efn_note]Kelan tutkimusblogi: Naisten ja miesten eläkkeissä selvä ero – sen kaventaminen vaatii monipuolisia toimia, 8.1.2020[/efn_note]

Mitkä toimet jälkihoitosuunnitelmassa edistäisivät parhaiten tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta?

Lähisuhdeväkivallan väkivallan uhrien palvelut on turvattava. Valtiolla on velvollisuus taata riittävät tukipalvelut väkivaltaa kokeneille. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen nojalla valtion tulee varmistaa, että uhrien saatavilla on psykologista neuvontaa, tukea asumisjärjestelyihin, oikeudellista apua, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluja sekä taloudellista tukea (20 artikla). Yleisten palvelujen lisäksi on järjestettävä naiserityisiä palveluja (22 artikla).

Lisäksi on turvattava matalan kynnyksen palveluiden toiminta, jotka auttavat perheitä kriisitilanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perheneuvolat. Perheneuvoloiden ja muiden perheitä palvelevien auttavien tahojen toiminta on turvattava. Tämä tarkoittaa sekä julkisesti järjestettyjä että kolmannen sektorin palveluita. Kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden rahoitus on turvattava. STEA-rahoitteiset eli rahapelituotoilla rahoitettavat palvelut ovat suuren epätietoisuuden vallassa. STEA:n mukaan on odotettavissa, että vuodelle 2021 myönnettävissä oleviin avustuksiin käytettävissä oleva rahamäärä laskee merkittävästi. Tämä aiheuttaa huolta palvelujen jatkuvuudesta ja riittävyydestä. Palvelujen riittämättömyys tulee näkymään kasvaneina kustannuksina muualla. 

Taloudellisessa tuessa on huomioitava palveluala sekä yksinyrittäjät. Taloudellisessa jälkihoitosuunnitelmassa on huomioitava päätösten ja tukien vaikutus sukupuolten tasa-arvoon.

Mitä muita näkökulmia jälkihoitostrategiassa tulisi huomioida?

Jälkihoitostrategialle tulee tehdä sukupuolivaikutusten arviointi. Tarvitsemme feministisen talouden elvytysohjelman esimerkiksi Havaijin tapaan.[efn_note]The Lily: This state says it has a ‘feminist economic recovery plan.’ Here’s what that looks like., 22.4.2020[/efn_note]

Lisätiedot:

Milla Pyykkönen
Pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni
paasihteeri@naisunioni.fi
040 773 9632