Naisiin kohdistuvasta väkivallasta

Lausunto ja kuuleminen: Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma

Kirjalliset kommentit Sosiaali- ja terveysministeriölle.

Naisasialiitto Unioni kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen ohjelman laatimisessa. Yhdistys pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtenä suurimmista sukupuolten välisen tasa-arvon ongelmakohdista, johon tulee viimeinkin puuttua hallituksen taholta.

Kuten järjestökuulemisen taustamuistiossakin todettiin, on Naisten oikeuksien sopimuksen komitea (CEDAW-komitea) kiinnittänyt toistuvasti huomiota Suomen hallituksen puutteellisiin toimenpiteisiin naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Unioni Naisasialiitto on jo pitkään ollut huolissaan hallituksen toimenpiteiden riittämättömyydestä naisiin kohdistuvan väkivallan ongelman edessä. Toimintaohjelma on suunniteltu toteutettavaksi poikkihallinnollisena hankkeena, mikä toisaalta tuo ohjelmalle kokonaisvaltaista huomioita kaikilla hallinnon osa-alueilla, mutta aiheuttaa ohjelman koordinoinnille erityisen korkeita vaatimuksia. Väkivaltaa kohdanneiden naisten palvelut Suomessa ovat hyvin hajanaisia ja laadullisesti eriarvoisia. Tämän vuoksi Naisasialiitto Unionin mielestä Suomeen tulisi perustaa todellinen lähisuhde- ja perheväkivallan vastaista työtä koordinoiva yksikkö, joka on luvattu perustaa Vanhasen I ja II hallitusten aikana. Yksikölle tulee taata riittävät toimintaresurssit ja edellytykset ammatillisen väkivaltatyön kehittämiseen. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ Suomessa on vakavasti aliresurssoitua, eikä sukupuolittuneeseen väkivaltaan ole Suomessa puututtu hallitustasolla riittävällä vakavuudella. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa valtiolle vuosittain merkittäviä kustannuksia mm. terveys-ja sosiaalipalvelujen kautta. Näiden kustannusten laajuus tulisi jatkossa selvittää tarkemmin myös kansanterveydellisistä syistä.

Väkivaltaa kohdanneiden naisten palvelut ovat pääsääntöisesti kuntien vastuulla. Tällä hetkellä kunnalliset terveys- ja sosiaalipalvelut eivät kykene antamaan väkivaltaa kokeneille naisille tarkoituksenmukaisia palveluja, eikä terveys- ja sosiaalialan henkilöstöllä kuntatasolla ole sellaista ammattitaitoa, jota pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneet naiset tarvitsisivat. Tämän vuoksi Naisasialiitto Unioni vaatii, että terveys- ja sosiaalialan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa huomioitaisiin paremmin pari- ja lähisuhdeväkivallan erityiskysymykset. Kuntien tarjoamissa palveluissa on suuria puutteita, mm. turvakotipaikkoja pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille on aivan liian vähän. Palveluissa on myös valtavia alueellisia eroja, mikä asettaa suurien taajamien ulkopuolella asuvat naiset selkeästi eriarvoiseen asemaan palvelujen saatavuudessa. Naisasialiitto Unioni pitää erityisen tärkeänä turvakotipaikkojen lisäämistä ja turvakodeissa tehtävän työn terävöittämistä siten, että väkivallan sukupuolittunut luonne tunnustetaan ammatillisen työn perustaksi. Kunnat eivät nykyisessä rahoitusmallissa pysty vastaamaan väkivaltapalveluiden riittävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Näin ollen Naisasialiitto Unioni esittää, että pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneiden palveluista vastaaminen siirrettäisiin ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun alaisuuteen, jotta palvelut voitaisiin jatkossa turvata koko maassa.

Naisasialiitto Unioni pitää erityisen hyvänä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman kiinnittävän huomioita myös väkivallan ennaltaehkäisyyn. Yhdistyksen mielestä Suomessa tulisi kehittää voimakkaammin ns. matalankynnyksen palveluja, joiden kautta voidaan ehkäistä väkivaltaa sekä katkaista väkivallan kierre. Naisasialiitto Unioni tukee voimakkaasti suunnitelmia perustaa Suomeen väkivallan vastaisia neuvontapisteitä sekä 24h avoinna olevaa, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan erikoistunutta auttavaa puhelinta.

Oikeusjärjestelmän tasolla naisiin kohdistuva väkivalta tulisi huomioida nykyistä laajemmin erityisenä ilmiönä. Lainsäädännön tulisi huomioida pari- ja lähisuhdeväkivallan erityinen luonne väkivaltarikosten rangaistavuudessa. Omassa kodissa koettu pari- ja lähisuhdeväkivalta on erityisen traumatisoivaa ja luonteeltaan toistuvaa. Pari- ja lähisuhdeväkivallan erityisluonne tulisi huomioida myös rikosten sovittelussa. Naisasialiitto Unioni on toistuvasti esittänyt näkemyksen, jonka mukaan pari- ja lähisuhdeväkivaltarikokset eivät luonteensa vuoksi sovellu soviteltaviksi. Yhdistyksen mielestä sovittelumenettely ko. rikosten osalta tulisi lopettaa välittömästi. Naisasialiitto Unioni on myös huolestunut seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asemasta rikosoikeudellisessa prosessissa. Esim. ilmoitetuista raiskausrikoksista vain pieni osuus päätyy syyteharkintaan ja oikeuskäsittelyyn.

Naisasialiitto Unioni vaatii, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toimintaohjelmassa kiinnitetään riittävästi huomioita erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin. Esimerkiksi maahanmuuttajanaisten kokeman väkivallan kohdalla korostuu tarve erityisammattitaitoon ja palvelut tulee taata kaikille kieli- ja kansalaisuusryhmille. Väkivaltaa kohdanneiden naisten asema tulee myös turvata oleskelu- ja turvapaikka menettelyssä ja huomioida, että väkivalta on peruste erityiselle suojeluntarpeelle. Samoin muiden erityisryhmien, kuten ikääntyneiden, vammaisten tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten ongelmat tulee huomioida palvelujen suunnittelussa ja saatavuudessa. Naisasialiitto Unioni pitää hyvänä sitä, että ohjelman suunnittelussa kiinnitetty huomiota haavoittuviin ryhmiin. Naisasialiitto Unioni toivoo, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toimintaohjelmassa huomioidaan ilmiön koko moniulotteisuus. Ohjelmassa tulee huomioida naisiin kohdistuvan väkivallan kaikki osa-alueet mm. seksuaalisen väkivallan vastustaminen sekä ihmiskaupan uhrien aseman parantaminen.

Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty merkittäviä parannuksia naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön. Naisasialiitto Unioni pitää erityisen huonona sitä, ettei valtionhallinto ole pystynyt turvaamaan aiempien projektien ja ehkäisyprojektien nimissä tehdyn työn jatkuvuutta . Tätä yhdistys pitää osoituksena hallituksen riittämättömästä sitoutumista naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön. Yhdistys ei myöskään näe järkevänä, että aikaisempiin projekteihin ja kehittämishankkeisiin käytetyt resurssit menevät hukkaan kun hankkeiden jatkuvuutta ei ole turvattu. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen toimintaohjelman laatiminen on Naisasialiitto Unionin mielestä välttämätön ja ehdottoman tarpeellinen askel kohti väkivaltapalvelujen ja niiden koordinoinnin kehittämistä.

 

 

Lisätietoja

Kategoria

Lausunnot

Avainsanat

,

Päivämäärä