Pääsihteeriltä | Mitä ajattelin tänään: Alli Trygg

Unionin kaltaisessa pienehkössä järjestössä pääsihteerin tehtävänkuva on varsin laaja. Olen kesäloman jälkeisinä viikkoina muun muassa selvitellyt Unionille testamentin tehneiden Helmi Tengénin ja Ida Salinin hautojen hoitoon liittyviä asioita, suunnitellut yhdessä rovaniemeläisten Kristan ja Lauran kanssa Unionin tapahtumaa lokakuulle, käynyt Mikkelissä vetämässä laatimani feministisen visan, selvitellyt Unionin sijoitusasioita, osallistunut tasa-arvoisen kasvatuksen oppaan kirjoittamiseen, allekirjoittanut sopimuksen tulevan lastenkirjan käännösoikeuksista, kirjoittanut kesätyöntekijöille työtodistuksia, järjestänyt tapahtumia, ollut mukana tekemässä rekrytointia, kirjoittanut ja toimittanut tekstejä sekä suunnitellut syksyn ja tulevan vuoden toimintaa.

Vaikka oma tehtävänkuvani on laaja, ajattelen usein ihaillen voimanpesä Alli Tryggiä, jota aikalaiset, ensiksi Uno Cygnaeus ja Zachris Topelius kutsuivat Tulitikuksi. Törmäsin Alli Tryggiin edellisessä tehtävässäni Setlementtiliikkeessä, jossa häntä muistettiin Suomen ensimmäisen setlementin, Sörnäisten kansankodin perustajana. Alli Trygg, myöhemmin Alli Trygg-Helenius ehti elämässään paljon. Hän eli nuoruuttaan seurapiireissä ja tavoitteli ajan ja asemansa tapaan hyvää avioliittoa ja kihlautuikin serkkunsa kanssa. Serkku kuitenkin kuoli ja nuori Trygg pohti, mihin seuraavaksi voisi ryhtyä. Tällöin hän luki Topeliuksen tekstin, joka kehotti nuoria naisia omistamaan elämänsä jalolle kasvatustehtävälle. Näin Trygg tekikin, ja toimi opettajana työuransa ensimmäiset parikymmentä vuotta.

Alli Trygg pursui energiaa ja sai siitä kritiikkiä osakseen. Hän itse kirjoitti muun muassa, että  “alistun vain hilliintyneenä siihen onnettomaan kohtaloon, joka salli minun syntyä tuli suonissani. En myöskään osaa vastata käyttäytymisestäni, sillä todellakaan en sitä osaa.”

Trygg muistetaan ensisijaisesti raittiusliikkeen aktivistina, opettajana, Sörnäisten kansankodin perustajana, työväestön raitistajana, useiden lehtien päätoimittajana ja yhtenä Helsingin palvelijataryhdistyksen perustajista.

Kaiken tämän lisäksi hän oli naisasianainen. Trygg oli mukana perustamassa Suomen naisyhdistystä ja hän oli voimakas naisten äänioikeuden puolestapuhuja. Hän piti aiheesta puheenvuoron jo huhtikuussa 1887, yhtenä ensimmäisistä aiheesta puhuneista. Tryggillä oli jonkinlainen rooli, joskin ilmeisesti aineistojen perusteella vähän epäselväksi jäävä, siinä Naisyhdistyksen kuohunnassa, josta sittemmin syntyi Naisasialiitto Unioni. Unionin jäseneksi Trygg liittyi vasta vanhoilla päivillään, vuonna 1919. Tryggin aviomies Matti Helenius puolestaan oli heidän aviotuessaan 1897 jo Unionin jäsen.

Ps. jos jäit miettimään tuota lastenkirjaa se on Täältä tulee keksijä Johanna! Sitä voi jo ennakkotilata Unionin verkkokaupasta. Samoin ennakkotilauksia voi tehdä myös tasa-arvoisen kasvatuksen oppaasta.

Tämän tekstin lähteenä on käytetty muun muassa Sannu Syrjän pro gradu -tutkielmaa vuodelta 2010. Lyhennetty versio tekstistä on julkaistu Tulvan numerossa 3/2022.

Eekku Aromaa
Pääsihteeri
Naisasialiitto Unioni

Kuva: Sapfograf

Lisätietoja

Kategoria

Etusivu

Avainsanat

Päivämäärä