HS Mielipide 15.6.2007

Hallituksen aikeilla kajota subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen poistamalla ns. nollamaksuluokka on suoria seurauksia maahanmuuttajaperheiden integraatioon.

Monet maahanmuuttajavanhempien lapset oppivat suomen kielen sekä kansalaisvalmiudet nimenomaan päiväkodissa. Lasten integraatiossa päiväkoti on siten keskeinen, sillä se edesauttaa kouluvalmiuksien saavuttamista ajallaan ja tukee parhaimmillaan lasten omaa identiteettiä yhteistyössä vanhempien kanssa.

Ylen A-piste ohjelman taannoisen päiväkotikyselyn yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson totesi, että mitä varhemmin maahanmuuttajalapsi tulee päiväkotiin, sitä paremmin hänen kielitaitonsa kehittyy ja sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on menestyä koulussa.

Myös Väestöliiton vuoden 2007 perhepoliittisessa ohjelmassa korostetaan maahanmuuttajaperheiden tukemista nimenomaan toimivan päivähoidon kautta.

Nollamaksuluokan poistaminen on myös maahanmuuttajaperheiden kohdalla tasa- arvokysymys. Lapsiperheiden köyhtyminen koskettaa katkeralla tavalla nimenomaan monilapsisia maahanmuuttajaperheitä, ja lasten hyvinvoinnista kantavat useimmiten vastuun äidit.

Päivähoidon mahdollisuus helpottaa monen maahanmuuttajaäidin arkea, poistaa stressiä ja väsymystä.

Päivähoito on siten nähtävä myös vanhempien ja nimenomaan äitien integraation tukemisena, sillä se antaa mahdollisuuden suomen kielen opiskeluun, täydennyskoulutukseen ja työllistymiseen.

Päiväkoti tarjoaa lisäksi väylän tukea perhettä arkaluontoisissa asioissa, jotka saattavat liittyä maahanmuuttokokemuksiin. Päiväkoti mahdollistaa myös sen, että perheet, joissa lapsi tarvitsee erityistä tukea esimerkiksi lastensuojeluun liittyvissä asioissa, saadaan asianmukaisesti hoidettua.

Onnistunut päivähoito tukee lasten tutustumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Samalla yhteiskunnan monikulttuuristuminen vaikuttaa myös päivähoidon sisältöihin ja palvelumuotoihin.

Päivähoito-oikeuden rajaamisen sijasta on keskityttävä vakavasti parantamaan päivähoidon laatua. Tämä sisältää muun muassa avoimien päiväkotien ja osa-aikaisten palveluiden järjestämisen tukemisen. Samalla päiväkotien monikulttuuristumiseen on suunnattava tarpeeksi resursseja kouluttamalla henkilökuntaa ja kehittämällä päiväkoteja niin, että ne entistä paremmin pystyvät palvelemaan tasavertaisesti myös maahanmuuttajataustaisia lapsia.

Päivähoidon nollamaksuluokan poistamisessa ei ole kyse mielipideasiasta, sillä jo pelkästään yhdenvertaisuuslain pykälässä 4, joka koskettaa myös sosiaali- ja terveyspalveluja, todetaan:

”Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa”.

Zahra Abdulla
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Helsinki

Veronika Honkasalo
puheenjohtaja
Naisasialiitto Unioni