Perheen yhdistämisen vaikeuttaminen heikentää naisten ja lasten asemaa

Lausunto hallituksen esityksestä perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamiseksi

Naisasialiitto Unioni kiittää sisäministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen
esityksestä perheenyhdistämisen ehtojen tiukentamiseksi. Naisasialiitto Unioni on huolestunut esityksen sukupuolivaikutuksista. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen saattaa entisestään heikentää naisten ja lasten asemaa käynnissä olevassa humanitäärisessä kriisissä.

Vuonna 2015 merkittävästi voimistuneelle siirtolaisliikkeelle on ollut leimallista se, että tulijoiden enemmistö on ollut miehiä. Pakolaisuuden sukupuolittuneisuutta on selittänyt ennen kaikkea turvallisten reittien puute. Voidakseen hakea turvapaikkaa EU:sta, pakolaisten on riskeerattava henkensä Välimerellä. Lisäksi reitti Euroopan halki on asettanut naiset ja lapset alttiiksi terveysriskeille ja seksuaaliselle väkivallalle [1]. Europol arvioi, että jopa 10 000 lasta on kadonnut matkalla.

Silti, tilanne lähtömaissa ja pakolaisleireillä on kestämätön. Jo yli puolet tänä vuonna Eurooppaan pyrkineistä pakolaisista on naisia ja lapsia.[2]

Samaan aikaan Suomi on pitänyt kiinni erittäin tiukasta pakolaiskiintiöstä, jonka kautta Suomeen otetaan vuodessa vain 1050 pakolaista. Pakolaiskiintiöt olisivat naisille ja lapsille turvallisin tapa hakea kansainvälistä suojelua, mutta koko EU:n alueella tuo mahdollisuus on kriisin mittakaavaan nähden käytännössä olematon.

Naisille ei ole tarjolla turvallisia ja tasavertaisia mahdollisuuksia hakea suojelua, jonka tarpeessa he ovat vähintään yhtä kipeästi kuin miehetkin. Perheenyhdistäminen on yksi harvoista keinoista tarjota myös heille turva ja mahdollisuus elämään.

Monella Suomeen tulleella turvapaikkaa hakevalla miehellä on perhe lähtömaassa. Mahdollisuus yhdistää perhe on tärkeää Suomeen jo saapuneiden kotoutumiselle, mutta se voi olla kirjaimellisesti elintärkeää niille naisille ja lapsille, joilla ei välttämättä ole mitään muuta mahdollisuutta hakeutua turvaan kriisialueilta.

Perheenyhdistämisen tulee siksi olla taloudellisesti ja inhimillisesti mahdollista. Suomeen
yksintulleiden alaikäisten kohdalla perheenyhdistämisen tulee olla mahdollista kaikissa tilanteissa. Myös muiden osalta oikeus perheeseen on turvattava tuloista riippumatta. Mikäli yleisiä tulorajoja asetetaan, niitä arvioidessa ei saa unohtaa, että kuten valtaväestöllä, myös maahanmuuttajilla naisten työllistymisaste ja palkkataso on miehiä alhaisempi.[3]

Naisasialiitto Unioni vaatii hallitusta harjoittamaan inhimillistä maahanmuuttopolitiikkaa,
joka kiinnittää erityistä huomiota naisten ja lasten asemaan kriiseissä


[1] Gender assessment of the refugee
and migration crisis in Serbia and FYR Macedonia, UN Women 2016. (http://eca.unwomen.org/en/digital-library/publications/2016/01/gender-assessment-of-the-refugee-and-migration-crisis-in-serbia-and-fyr-macedonia)

[2] More children and women seek
safety in Europe, Unicef lehdistötiedote 2.2.2016 (http://www.unicef.org/media/media_90000.html)

[3] Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten
työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen, Tilastokeskus
2014. (http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ywrp2_201400_2014_12369_net.pdf)