YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 2022

Nimi: Naisasialiitto Unioni ry, Kvinnosaksförbundet Unionen rf

Kotipaikka: Helsinki

 

 

1§

Yhdistyksen nimi ja tarkoitus:

Yhdistyksen nimi on Naisasialiitto Unioni ry, Kvinnosaksförbundet Unionen rf. Epävirallinen englanninkielinen nimi on The Finnish Women’s Association Unioni.

 

Yhdistyksen tarkoituksena on poistaa naisiin kohdistuva syrjintä, edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, tehdä naiskulttuuri näkyväksi, laajentaa ja vahvistaa feminismiä sekä yhdistää feministejä.

 

Yhdistys toimii rasismia ja moniperusteista syrjintää vastaan. Unioni on intersektionaalinen feministinen yhdistys. Yhdistyksen kotipaikkana on Helsingin kaupunki.

 

 

2§

Tehtävät:

Yhdistys kehittää ja toteuttaa feminististä ideologiaa ja käytäntöä, ja muuttaa niitä yhteiskunnan rakenteita, jotka ovat tasa-arvon toteutumisen esteenä. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tarkoituksensa toteuttamisessa. Yhdistys järjestää mm. mielenosoituksia, kokouksia, kursseja, näyttelyitä, leirejä, esitelmä-, keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Yhdistys harjoittaa omaa tutkimus-, julkaisu-, koulutus- ja kustannustoimintaa.

 

Yhdistys tekee yhteistyötä sekä kotimaisten että ulkomaisten järjestöjen kanssa.

 

 

3§

Jäsenyys:

Yhdistys hyväksyy varsinaisiksi jäsenikseen naisia itsemäärittelyä kunnioittaen.

 

Kannatusjäseneksi hyväksytään henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka kannattavat yhdistyksen tarkoitusta. Kannatusjäsenillä ei ole puhe-, läsnäolo- tai äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

 

Varsinaiset jäsenet ja kannatusjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksellä voi olla kunniajäseniä.

 

Ehdotus kunniajäseneksi perusteluineen tehdään yhdistyksen kokoukselle ja asia ratkaistaan kevät- tai syyskokouksessa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

 

Yhdistyksen kevät- tai syyskokouksella on oikeus erottaa jäsen, joka toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusta. Erotettavaksi aiotulla on oikeus tuoda asiansa hallituksen kokoukseen käsiteltäväksi ennen kevät- tai syyskokousta.

 

Hallitus voi erottaa kaksi vuotta jäsenmaksunsa maksamatta jättäneen varsinaisen jäsenen ja kannatusjäsenen.

 

 

4§

Hallituksen kokoonpano, sen valinta ja päätösvaltaisuus: 

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, neljä varsinaista jäsentä ja seitsemän varajäsentä.

 

Hallituksen valitsee syyskokous. Hallituksen jäsenet valitaan kuhunkin tehtävään kahdeksi kalenterivuodeksi. Parillisen vuoden syyskokouksessa valitaan puheenjohtaja, kaksi varsinaista hallituksen jäsentä sekä neljä varajäsentä. Parittoman vuoden syyskokouksessa valitaan varapuheenjohtaja, kolme varsinaista hallituksen jäsentä ja kolme varajäsentä.

 

Sama henkilö voidaan valita puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, hallituksen varsinaiseksi jäseneksi tai varajäseneksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi kahden vuoden toimikaudeksi kuhunkin tehtävään erikseen.

 

Mikäli puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen varsinainen jäsen tai varajäsen eroaa kesken kautensa, hallitusta voidaan täydentää vuosikokouksessa. Tällöin valittava henkilö valitaan vain eronneen henkilön kauden loppuun saakka olevaksi kaudeksi.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun viisi sen jäsentä on läsnä. Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt astuu yksi varajäsenistä tilalle. Hallitus päättää järjestäytymiskokouksessaan, missä järjestyksessä varajäsenet kutsutaan. Hallitus valitsee yhdistykselle sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi vapauttaa ja valita tilalle uudet toimihenkilöt kesken heidän toimikautensa. Lisäksi hallitus valitsee keskuudestaan toisen varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

 

 

5§

Hallituksen tehtävät:

Hallitus hoitaa yhdistyksen asioita, vastaa sen omaisuudesta, laatii vuosikertomuksen yhdistyksen toiminnasta, ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi ja tulo- ja menoarvioksi, järjestää kokoukset, päättää kokouskutsutavasta 6§:n rajoissa sekä toimittaa kutsut kokouksiin.

 

 

6§

Kutsut kokouksiin:

Kutsu syys-, kevät- ja ylimääräiseen kokoukseen julkaistaan järjestön jäsentiedotteessa sekä yhdistyksen verkkosivuilla vähintään 14 päivää aikaisemmin. Kutsuissa yhdistyksen kokouksiin mainitaan tärkeimmät käsiteltäviksi tulevat asiat.

 

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 31.8. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 15.1.

 

 

7§

Kokoukset:

Yhdistyksen syyskokous pidetään marras-joulukuun aikana. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuun aikana. Yhdistys kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen mikäli vähintään 1/10 koko jäsenistöstä sitä asian käsittelyä varten hallitukselta vaatii tai hallitus katsoo sen välttämättömäksi.

 

 

8§

Syyskokous:

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

 

1. toimintasuunnitelman vahvistaminen

2. tulo- ja menoarvion vahvistaminen

3. varsinaisen jäsenen, kannatusjäsenen ja yhteisöjäsenen jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen

4. puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä muiden hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaali erovuorossa olevien tilalle

5. Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja

6. yhdistyksen haltuun annettujen rahastojen vastuunalaisten hoitajien vaali

7. hallituksen jäsenten ja rahastojen kokouspalkkioiden määrääminen

8. muut syyskokoukselle esitetyt asiat

 

 

9§

Kevätkokous:

9. vuosikertomus liiton toiminnasta

10. tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto

11. vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

12. mahdollisesti muodostuneen ylijäämän vahvistaminen

13. muut kevätkokoukselle esitetyt asiat

 

 

10§

Esitykset:

Jokaisella jäsenellä on oikeus tehdä esityksiä yhdistyksen kokouksissa.

 

Äänestys:

Syys- ja kevätkokouksessa äänestettäessä tai vaalissa on äänioikeus jokaisella kokoukseen osallistuvalla varsinaisella jäsenellä. Päätös tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi sääntöjen 15§ ja 16§ säädetyissä tapauksissa.

 

 

11§

Jäsenmaksut:

Jäsenmaksut vahvistetaan syyskokouksessa. Jäsen-, henkilökannatusjäsen- ja yhteisöjäsenmaksut voivat olla eri suuruisia. Jäsen voi erityisistä syistä anoa vapautusta jäsenmaksuista vuodeksi kerrallaan. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksun suorittamisesta.

 

 

12§

Nimenkirjoitus:

Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi hallituksen varsinaista jäsentä yhdessä tai henkilö, jolle hallitus on erikseen myöntänyt nimenkirjoitusoikeuden.

 

 

13§

Tilit:

Yhdistyksen toiminta- ja tilikautena on kalenterivuosi. Tilit tarpeellisine asiakirjoineen luovutetaan tarkastettaviksi viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta.

 

 

14§

Vastikkeeton omaisuus:

Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä perustaa rahastoja.

 

 

15§

Sääntöjen muutos:

Sääntömuutosehdotus esitetään ensin yhdistyksen kokouksessa, hallitus antaa ehdotuksesta lausunnon. Sääntömuutos ratkaistaan kevät- tai syyskokouksessa. Sen hyväksymiseksi vaaditaan 3/4 annetuista äänistä varsinaisessa kokouksessa.

 

 

16§

Yhdistyksen purkaminen:

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä syys- ja kevätkokouksessa. Purkautumisehdotuksen hyväksymiseksi sitä tulee kannattaa 2/3 annetuista äänistä molemmissa kokouksissa.

 

Hallituksen on annettava lausunto purkautumisehdotuksesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen varat viimeisen kokouksen päättämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen mukaisesti ottaen huomioon, että Maikki Fribergin lahjoitus Unionille pysytetään, mikäli mahdollista, kokonaisuutena.

 

 

17§

Muilta osin sovelletaan voimassa olevaa yhdistyslakia.