Seksikaupan kohteiden hyväksikäytöstä

Lausunto seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevasta säätelystä

Naisasialiitto Unioni ry:n lausunto oikeusministeriölle

Asia: Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen soveltamisesta

Naisasialiitto Unioni haluaa kiinnittää huomiota siihen seikkaan, että lausuntopyyntö on lähetetty samanaikaisesti kansalaisjärjestöille ja eri viranomaisille, ja siinä pyydetään tietoja tapausten lukumääristä esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja rangaistusmääräysmenettelyissä. Kansalaisjärjestöt eivät kerää tällaisia tietoja, sillä niiden kerääminen kuuluu viranomaisten vastuulle. Lausuntomenettely on Naisasialiitto Unionin näkemyksen mukaan jaksotettu väärin. Oikeusministeriön olisi ensin tullut tehdä valmisteleva työ, kerätä ja koota viranomaistoimijoilta numeeriset tiedot. Tällöin oikeusministeriön laadullisen tiedon tarve tulisi paremmin kohdatuksi, kun kansalaisjärjestöt laativat lausuntojaan. Naisasialiitto Unioni esittää epäilyksensä, ettei lakivaliokunnan edellyttämä tilanteen tarkka seuraaminen toteudu nykymenettelyllä.

Naisasialiitto Unioni haluaa muistuttaa, että lainsäädännöllisten uudistuksen toimivuudesta ei saada riittävää kuvaa tarkastelemalla vain sitä, kuinka usein rangaistussäännöstä sovelletaan. Laajemman yhteiskunnallisen vaikutuksen tarkasteleminen, rikollisen toiminnan ehkäisyn tai vähenemisen tutkiminen vaati muita tutkimuksellisia menetelmiä.

Soveltaminen

On tärkeää, että ihmiskaupan ja parituksen kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä pyritään valvomaan säädöksin. Kun oikeusministeriö tuottaa selvitystään aiheesta, tulee kiinnittää erityistä huomiota lainkohdan soveltamiseen ja niihin ongelmiin, joita liittyy ihmiskaupan ja parituksen uhrin tunnistamisessa tutkinnan ja oikeusprosessin eri vaiheissa. Tulisi tarkastella myös siltä, käsitelläänkö poliisitutkinnassa ihmiskauppana käsiteltyjä tapauksia usein lopulta oikeusistuimissa törkeinä parituksina.

Koska lainkohdan soveltamisessa saattaa olla määrittelyn vaikeutta ja mahdollisesti liukumaa siinä, milloin kyseessä on ihmiskauppa, milloin törkeä paritus, tosiasialliset ihmiskaupan uhrit eivät välttämättä saa riittävää suojelua. Jos rikos katsotaan törkeäksi paritukseksi ihmiskaupan sijasta, uhrilla ei ole mahdollisuutta saada tuomion perusteella oleskelulupaa. Palauttaminen lähtömaahan voi olla merkittävä riski hänen turvallisuudelleen. Viranomaisten tulisi muun muassa tehdä yhteistyötä lähtömaan kanssa paluun turvaamiseksi.

Valtiovallan tehtävänä tulee olla ihmiskaupan uhrin suojeleminen oikeusprosessissa mm. todistajansuojeluohjelmalla. Tämä koskee lisäksi kaikkia parituksen kohteena olleita henkilöitä, ei ainoastaan ihmiskaupan uhreja.

Periaatteessa Pohjoismailla olisi valmiuksia tehdä keskenään yhteistyötä todistajansuojelussa ihmiskaupan uhrien sijoittamiseksi turvallisesti, siten että henkilöllisyyden vaihto todella turvaa anonymiteetin, kun sijoitusmaana on toinen Pohjoismaa. Tätä yhteistyötä ei ole kuitenkaan Suomessa lähdetty edistämään.

Naisasialiitto Unioni katsoo, että Suomi ei täytä Palermon sopimuksen ehtoja ihmiskaupan uhrien suojelemisessa.

Seksin oston kriminalisointi

Seksin oston kriminalisointi ihmiskaupan uhreilta oli askel oikeaan suuntaan, mutta ei riittävä. Naisasialiitto Unionin mielestä ostokielto on laajennettava koskemaan seksin ostamista yleisesti, kuten Unioni esitti lausunnossaan oikeusministeriön rikoslain muutosta valmistelleelle työryhmälle vuonna 2003. Seksin oston salliminen muilta kuin ihmiskaupan uhreilta ylläpitää prostituutiomarkkinoita ja vahvistaa siten rajat ylittävää ihmiskauppaa lisäten kaupan kohteena olevien naisten ja lasten kurjuutta globaalisti. Seksin ostokiellon nykyinen rajaus perustuu ns. vapaaehtoisen ja pakotetun prostituution erotteluun, mitä ei voida käytännössä tehdä. Tämä erottelu on ylitetty mm. Palermon sopimuksessa, joka ottaa huomioon myös haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset. Naisasialiitto Unioni ei pidä seksin ostokiellon valvonnan väitettyä vaikeutta oikeutettuna perusteluna ostokiellosta pidättymiselle. Ruotsin esimerkki on jo osoittanut, että seksin oston kriminalisointi on muokannut yleisiä asenteita ostokiellolle myönteisiksi. Myös Norja ja Islanti ovat säätäneet ostokiellon. Toisaalta myös lainvalvontaa, poliisin ja tuomarien koulutusta ja oikeusprosesseja voidaan kehittää. Näistä riippumatta on perusteltua, että yhteiskunta osoittaa lainsäädännöllä sallitun ja kielletyn toiminnan rajat.

Pois prostituutiosta -tukitoimet

Kuten lausuntopyynnössäkin muistutetaan, lakimuutosta hyväksyessään eduskunta edellytti, että huolehditaan siitä, että on saatavilla riittävä tukea prostituutiosta irrottautumiseksi ja työelämään siirtymiseksi. Naisasialiitto Unioni haluaa kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että tällaista tukea ei ole saatavilla. Ei ole myöskään osoitettavissa vireillä olevia yrityksiä luoda kattavaa tukijärjestelmää näille henkilöille heidän työelämään siirtymisekseen.

Asiaan puututtiin myös YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen Suomen määräaikaisraportoinnin käsittelyn suosituksissa (2008), kun Suomen valtiota kannustettiin luomaan kuntoutus- ja tukiohjelmia niitä naisia ja tyttöjä varten, jotka haluavat irtautua prostituutiosta. Komitea totesi, että tähän kuuluu myös vaihtoehtoisten toimeentulokeinojen tukeminen. Myös Palermon sopimuksen ihmiskaupan vastainen lisäpöytäkirja edellyttää pois prostituutiosta -tukitoimia liittyen mm. terveyspalveluihin, asumiseen, oikeudelliseen neuvontaan, koulutukseen ja työllistymiseen.

Pois prostituutiosta -tukitoimien suunnitelmallinen edistäminen – ml. resurssoinnin suunnittelu -kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön alaan. Naisasialiitto Unioni vaatii, että näihin välttämättömiin toimiin ryhdytään ripeästi ja riittävällä laajuudella.

Lisätietoja

Kategoria

Lausunnot

Avainsanat

, , ,

Päivämäärä