Taleban valtasi sunnuntaina 15.8. Kabulin nopeammin kuin kukaan oli osannut odottaa. Kaupunki, ja koko maa, on täydessä kaaoksessa. Katastrofin keskiössä korkeimman hinnan maksavat naiset ja tytöt. 

Tilanne on ollut hälyttävä jo viikkojen ajan. Taleban jatkoi nopeaa voittokulkuaan ja otti päivittäin  haltuunsa maan isoimpia kaupunkeja ja maakuntia. Vaikka Kabulin valloituksen nopeus tuli yllätyksenä, se, mitä elämä Talebanin tulevan ”hallinnon” alla tarkoittaa naisille, tytöille ja heikommassa asemassa oleville, on jo nähtävissä.

Talebaneilla on ehkä älypuhelimet ja sosiaalinen media hallussa, mutta naisten oikeuksien suhteen he eivät ole muuttuneet. Talebanien valtaamilla alueilla on jo raportoitu, miten tytöt eivät pääse kouluun ja naiset pakotetaan työpaikoilta takaisin kotiin. Naiset eivät myöskään saa liikkua vapaasti ulkona ilman miespuolisia perheenjäseniä. Jopa 12-vuotiaita tyttöjä on pakkonaitettu Taleban-taistelijoille, kun ääriliike kulkee ovelta ovelle etsien naimattomia tyttöjä ja nuoria leskiä. 

Sunnuntaina Kabulin keskustassa kauneussalonkien ja morsiuspukuliikkeiden naisten kuvia sisältäviä ikkunamainoksia maalattiin umpeen. Kysynnän kasvaessa burqien hinnat ovat nousseet, kun Kabulin naiset yrittävät pelon keskellä muokkautua Talebanien pukeutumismääräyksiin. Keskustan kadut ovat jo hiljentyneet.

Afganistanin tilanteesta kärsivät miljoonat afgaanit, mutta tytöt ja naiset, puhumattakaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, ovat tulilinjalla. Ystäväni Zahed (nimi muutettu) kertoi sunnuntaina Talebanien vyöryessä Kabuliin, että hän on ladannut aseensa valmiiksi ja kertoi sisarilleen, ettei kukaan tule koskemaan heihin niin kauan kuin hän on elossa. Sisko pyysi häntä opettamaan aseen käyttöä, jotta hän voi ampua itsensä ennen kuin Talebanit tulevat.

Kaikki elävät paniikin, pelon ja hädän keskellä Kabulissa. Harvalla on mitään mahdollisuuksia paeta omatoimisesti. Tulilinjalla olevat tarvitsevat nyt apuamme päästäkseen turvaan.  

Monet länsimaat ovat viime viikon aikana aloittaneet oleskelulupien myöntämisen maiden palveluksessa olleille afgaaneille. Myös Suomi on sitoutunut evakuoimaan enintään 170 Suomea palvellutta sekä EU:lla ja Natolla työskennellyttä afgaania ja heidän perheenjäsentään.

Valitettavasti naiset eivät usein hyödy tasavertaisesti länsimaiden evakuointiprosesseista, sillä useimmat lähetystöille tai sotilasoperaatioille työskennelleistä henkilöistä ovat olleet kokkeja, autonkuljettajia tai tulkkeja, jotka ovat Afganistanissa usein miehiä. Naisia työskentelee enemmän kansalaisjärjestöissä ja kehitysyhteistyöhankkeissa sekä humanitaarisen avun parissa. Monet heistä jäävät nyt tyhjän päälle ilman minkäänlaista mahdollisuutta tulevaisuuteen.

Tämän sanoinkuvaamattoman kriisin keskellä Suomen tulisi kiireellisesti nostaa humanitaarisen evakuoinnin piirin pääseviä nykyisestä 170:sta. Suomen tulisi myös laajentaa evakuoinnin kriteerit erityisesti Suomen rahoittamien järjestöjen kanssa työskenneille – etenkin naisille, tytöille, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, ihmisoikeuspuolustajille, toimittajille ja muille heikommassa asemassa oleville – kuten Kanada on esimerkiksi tehnyt jo viime perjantaina.

Suomi on suoraan tukenut naistoimittajien ja ihmisoikeuspuolustajien työtä ja rahoittanut sekä YK:n että järjestöjen kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua Afganistanissa. Nyt on tärkeää kantaa vastuuta myös heidän henkensä suojelemisesta.

Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen on Suomen ulkopolitiikan keskiössä tällä hallituskaudella. Evakuointi täytyy ulottaa myös heihin, jotka naisten ja tyttöjen oikeuksia ovat etulinjassa edistäneet.

On äärimmäisen tärkeää, että Suomi naisten ja tyttöjen oikeuksien puolestapuhujana tekee nyt myös konkreettisia tekoja, kun avuntarve on suurin.

Sini Rämö

Kirjoittaja on tasa-arvoasiantuntija ja siviilikriisinhallinnan asiantuntija, joka työskenteli naisten oikeuksia tukevissa hankkeissa Kabulissa 2013–2017.

Kuva: Katri Haavisto