Sukupuolten tasa-arvon huomioiminen kuuluu varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmä valmistelee parhaillaan esitystä eduskunnalle päivähoitolain uudistamiseksi 1970-luvulta tähän päivään. Lainsäädännön uudistamista perustellaan päivähoitojärjestelmän ja sen toimintaympäristön muutoksilla. Naisasialiitto Unionin varhaiskasvatushankkeen kanta on, että eri sukupuolta olevien lasten välinen tasa-arvo on huomioitava tulevassa laissa ja sen myötä muissa varhaiskasvatusta ohjaavissa
asiakirjoissa.

Kartoitusta sukupuoliin liitettävistä ennakko-oletuksista varhaiskasvatuksessa on tehty jo usean vuosikymmenen ajan (Vehviläinen 1974, Haataja 1992). Pohjoismaissa tehty tutkimus tasa-arvon huomioimisesta varhaiskasvatuksessa (Värtö 2000, Ylitapio-Mäntylä 2009, Teräs 2010) sekä kotimainen, suurimmaksi osaksi kolmannen sektorin toimijoiden toteuttama kehittämistyö (Paumo 2012, Sundell 2012) antavat viitteitä siitä, että varhaiskasvatuksen tasa-arvoisuuteen
sukupuolten näkökulmasta tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Epätasa-arvoistavia rakenteita voivat ylläpitää rutiininomaiset työtavat, oppimisympäristö tiloineen ja välineineen sekä sukupuolen perusteella lapsiin kohdistuvat rajoittavat ennakko-oletukset. Sukupuolta ja tasa-arvoa teemana käsittelevä opintokokonaisuus tulisi liittää kiinteäksi osaksi varhaiskasvatuksen moniammatillisen työyhteisön perus- ja täydennyskoulutuksia. Koulutuksen tulisi tarjota henkilöstölle teemaan liittyvän ammatillisen pohdinnan lisäksi konkreettisia työvälineitä toteuttaa tasa-arvotyötä varhaiskasvatuksessa.

Euroopan komission tiedonanto vuodelta 2011 toteaa, että varhaiskasvatus luo perustan ihmisen elinikäiselle oppimiselle, yhteiskuntaan integroitumiselle ja henkilökohtaiselle kehitykselle. Korkealaatuisen varhaiskasvatuksen todetaan antavan kaikille lapsille taitoja ja valmiuksia, joita he tarvitsevat voidakseen hyödyntää koko potentiaalinsa.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa todetaan, että tasa-arvon tarkempaa huomioimista varhaiskasvatuksessa selvitetään. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnosten arvoperustakohtaan syksyltä 2013 on kirjattu sukupuolisensitiivinen lähestymistapa. On johdonmukaista, että myös varhaiskasvatusta ohjaava laki ja sen myötä tulevaisuudessa uudistettavat asiakirjat (esim. varhaiskasvatussuunnitelman perusteet) ottavat huomioon sukupuolten tasa-arvon käytännön toiminnassa sekä varhaiskasvatushenkilöstön perus- ja
täydennyskoulutuksessa.

Lasten tasa-arvoisessa kohtaamisessa ja kohtelussa varhaiskasvatuksessa on otettava lähtökohdaksi sukupuolen ja perheiden moninaisuus. Tämän lähtökohdan tulisi näkyä opetus- ja leikkimateriaaleissa sekä aikuisten ohjaamisessa. Oppimisympäristöä tulisi havainnoida ja kehittää siten, että se kannustaa lasta mahdollisimman monimuotoisten taitojen ja itseilmaisun harjoittamiseen sekä ystävyyssuhteisiin sukupuolesta riippumatta (ks. Paju 2013). Tasa-arvotyötä ei tulisi nähdä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen muodostamasta kokonaisuudesta erillisenä velvollisuutena, vaan sen tulisi arvona ja käytäntöinä kytkeytyä osaksi jokaisen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan virallisia asiakirjoja, jotka ohjeistavat konkreettisesti siihen, kuinka ideaali kohtaa käytännön.

Lähteet:

Haataja,
Marja-Leena (1992): Tasa-arvokasvatusprojekti neljässä kajaanilaisessa
päiväkodissa vuosina 1987-1990. Oulun Yliopisto, Kajaanin
täydennyskoulutusyksikkö: julkaisematon.

Paju, Elina (2013): Lasten arjen ainekset. Etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa. Helsinki: Tutkijaliitto.

Paumo, Milla (2012): Totuttujen toimintamallien tiedostaminen. Teoksessa: Ylitapio-Mäntylä
Outi, toim: Villit ja kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille. Jyväskylä: Ps-kustannus. Sivut 141-157.

Sundell, Sara (2012): Ett jämställt dagis. Projektrapport. Folkhälsans rapporter 1/2012.

Teräs, Tiina (2010): Tasa-arvoinen varhaiskasvatus? Tapaustutkimus sukupuolesta ja tasa-arvosta päiväkodin arjessa. Pro gradu- tutkielma, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto.

Vehviläinen Marja-Riitta (1974): Sukupuoliroolit lasten päiväkodeissa. Helsinki: Valtioneuvosto.

Värtö, Petteri (2000): “Mies vastaa tekosistaan… siinä missä nainenkin”. Maskuliinisuuksien rakentaminen päiväkodissa. Kuopio: Kuopion yliopiston julkaisuja.

Ylitapio-Mäntylä, Outi (2009): Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja sukupuolesta ja
vallasta arjen käytännöissä. Lapin yliopisto.

 

 

Lisätietoja

Kategoria

Kannanotot

Avainsanat

, ,

Päivämäärä