Järjestöjen kannanotto 7.3.2023

 

 

Tyttöjen sukuelinten silpominen on määritelty naisiin kohdistuvan väkivallan muodoksi ja ihmisoikeusloukkaukseksi useissa ihmisoikeussopimuksissa. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi, eli nk. Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea suojelemaan silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla tyttöjen sukuelinten silpomisen. Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista eli YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetään, että sopimusvaltio ryhtyy kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia perinteisiä tapoja. YK:n lapsen oikeuksien komitea ja naisten syrjinnän poistamista käsittelevä CEDAW-komitea edellyttävät, että sopimusvaltio puuttuu lainsäädäntötoimin tehokkaasti haitallisiin käytäntöihin poistaakseen ne.

 

Tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joissa ulkoisia sukuelimiä vahingoitetaan. Toimenpide aiheuttaa lukuisia fyysisiä ja psyykkisiä terveyshaittoja, joista osa on elinikäisiä. 

 

Tyttöjen sukuelinten silpominen on nykyisellään rangaistavaa rikoslain perusteella pahoinpitelyrikoksena.  Nykyisen lainsäädännön soveltuvuus silpomisen kaikkiin muotoihin on kuitenkin epäselvä, koska oikeuskäytäntöä ei Suomessa ole yhtä tapausta lukuun ottamatta. 

 

Kaikki silpomisen muodot loukkaavat lapsen oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Tyttöjen sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus, jolta valtiolla on velvollisuus suojella tyttöjä. Kriminalisoimalla tyttöjen sukuelinten silpomisen Suomen valtio toteuttaisi täysimääräisesti ihmisoikeusvelvoitteensa lainsäädännön osalta.

 

Kriminalisointi omana rikosnimikkeenään selkeyttäisi oikeustilaa. Erityisen tärkeää olisi varmistaa, että kaikki silpomisen muodot, myös sellaiset, jotka eivät aiheuta merkittäviä fyysisiä haittoja, olisivat selkeästi rangaistavia. Erilliskriminalisointi selkeyttäisi myös eri alojen ammattilaisille teon vakavuutta ja rangaistavuutta sekä viestisi vahvemmin siitä, että heillä on velvollisuus torjua sitä ja tehdä epäilyttävissä tapauksissa rikosilmoitus. Se antaisi myös selkeät raamit poliisille ja oikeuslaitokselle. Lisäksi erilliskriminalisointi antaisi selkeän viestin silpomista harkitseville siitä, että kaikki tyttöjen sukuelimille ei-lääketieteellisistä syistä tehtävät toimenpiteet ovat rangaistavia.

 

Lakivaliokunta antoi keväällä 2021 mietinnössään oikeusministeriön tehtäväksi selkeyttää tyttöjen sukuelinten silpomista koskevaa lainsäädäntöä. Oikeusministeriö julkaisi asiaa käsitelleen työryhmän mietinnön 13.2.2023. Mietinnössä ei ehdoteta muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön.

 

Vaadimme, että tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisointi kirjataan toimenpiteeksi seuraavaan hallitusohjelmaan ja laki saatetaan voimaan ripeällä aikataululla. 

 

Kannanoton allekirjoittajat: 

 

Amnesty International Suomen osasto 

Auralan Setlementti / Sopu-työ Varsinais-Suomi

Ensi- ja turvakotien liitto 

Etelä-Sudan ja Sudan Sawa-yhdistys 

Exit – pois prostituutiosta 

Ihmisoikeusliitto 

Irakin naisten yhdistys 

Kurdiliitto 

Lastensuojelun Keskusliitto 

Loisto Setlementti 

Mannerheimin Lastensuojeluliitto 

Miehet ry

Moniheli 

Monika-Naiset liitto 

Monikulttuurikeskus Saaga 

Monikulttuuriset siskot 

Naisasialiitto Unioni 

Naisjärjestöjen Keskusliitto 

Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS 

Naisten linja Suomessa 

Nicehearts 

Plan International Suomi 

Raiskauskriisikeskus Tukinainen 

Rikosuhripäivystys

Setlementti Tampere 

Solidaarisuus 

Suojellaan lapsia 

Suomen gynekologiyhdistys 

Suomen Kätilöliitto –  Finlands Barnmorskeförbund ry

Suomen somalinaisten kehitys 

Suomen UNICEF 

Suomen World Vision 

Trasek 

Uskontojen uhrien tuki UUT 

Väestöliitto 

 

Lisätietoja: 

Johanna Latvala, sukupuolistuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija, Ihmisoikeusliitto

+358 44 706 1447, johanna.latvala@ihmisoikeusliitto.fi