Naisasialiitto Unioni ry. kiittää mahdollisuudesta jättää kommenttinsa Suomen valtion 8. CEDAW-raportin luonnoksesta. Käsittelyjärjestys noudattaa raporttiluonnoksen käsittelyjärjestystä.

Naisasialiitto Unioni tulee myöhemmin osallistumaan kansalaisjärjestöjen raporttiin CEDAW-toimikunnalle.

 

ARTIKLAT 1 JA 2

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien uudistuksissa

Kohta 6 ja 7 Lakiuudistuksissa on entistä paremmin otettu huomioon moniperustainen syrjintä sekä sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjintä. On syytä seurata kuinka hyvin lain uusia kirjauksia toteutetaan.

Kohta 10 Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen lausuntojen aiheet on mainittu, mutta ei kuitenkaan niiden pääviestejä. Ne olisi syytä mainita raportissa.

Kohta 11 CEDAW-toimikunnan vuonna 2014 antamissa suosituksissa mainitaan riittävät teknologiset, taloudelliset ja inhimilliset resurssit tasa-arvon edistämiseksi toimiville instituutioille. Asiaa ei ole kommentoitu raportissa.

kohta 13 Syrjinnän seurantajärjestelmän yhteydessä mainitaan tehdyt selvitykset, raportti ei kuitenkaan sisällä niiden tuloksia. Tuloksista tarvitaan yhteenveto.

Tilastointi

Kohta 20 Tässä tulisi mainita kyseisten arviointien tulokset

Kohta 22 Maahanmuuttajanaisten kotoutumisessa ja yhteiskuntaan integroitumisessa tärkeää on kielitaitoa. Kielenopetus on Suomessa liian sidoksissa työllistymispalveluihin. Tällöin työmarkkinoiden ulkopuolella olevat naiset jäävät herkästi ulos kielenopetuksesta. Tämä edesauttaa naisten jäämistä suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ulkopuolelle

CEDAW-sopimuksen alalla tiedontuotanto korostuu, koska se on väline tasa-arvon edistämisessä.  On hyvä, että luonnoksessa vähemmistöjä koskevaa tiedontuotantoa on selvitetty, mutta jää epäselväksi, onko mainituissa selvityksissä suosituksia uusiksi toimiksi, ovatko tulokset johtaneet toimiin tai onko niihin poliittisesti sitouduttu.

Kohta 21 Työelämää koskevassa kohdassa on esitetty lukuja mutta tässä kohdassa luvut koulutuksesta puuttuvat.

Kohta 32 Selvityksessä ilmi tulleet romaninaisten kohtaamat haasteet työllistymisessä ja koulutuksessa tulisi käsitellä tarkemmin. Väkivaltaselvityksen lähde puuttuu eikä selvityksen lukuja ole raportoitu. Myös selvitysten ja romaninaisten asemaa koskevan konferenssin seuraukset jäävät epäselviksi.

Kohta 41 On hyvä, että luonnoksessa on mainittu saamelaiskäräjien esiin nostama turvakotien puuttuminen saamelaisalueilta.

Saamelaisnaiset kohtaan tarvitaan eri saamenkielisten ryhmien avaamista, kohta ei avaudu asiaa tuntemattomalle lukijalle.

 

ARTIKLA 3

Hallitusohjelmat

Kohta 43 Lause “Hallitusohjelma 2015-2019 painottaa tasa-arvoa Suomen vahvuutena” on ristiriidassa kansalaisyhteiskunnan esittämän kritiikin kanssa koskien sitä, kuinka äärimmäisen vähäisessä määrin tasa-arvo on esillä hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman ainut maininta tasa-arvoasioista on toteamus ”Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia.” Tämä toteamus ei anna oikeutta tehdä tulkintaa siitä, että ohjelma pitää tasa-arvoa Suomen vahvuutena vaan pikimminkin kertoo siitä, että tasa-arvo nähdään toteutuneena tilana, joten siihen ei tarvitse enää panostaa.

Kohta 47 On hyvä, että luonnoksessa on todettu sukupuolivaikutusten arvioinnin puuttuvan monista hallituksen esityksistä.

Kohta 52 Syytä mainita se, ettei Helsingin Sanomat onnistunut tavoitteissaan joten tulee korostaa tavoitteen jääneen toteutumatta

 

ARTIKLA 5

Naisiin kohdistuva väkivalta

Kohta 60 Tässä kohdin tulisi nuoria koskevien tulosten yhteydessä raportoida uusimman kouluterveyskysymyksen[1] tulokset. Kouluterveyskyselyn 2017 mukaan mm. 8. ja 9.-luokkalaisista tytöistä 30 prosenttia ja pojista 12 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista pojista 5 % ja tytöistä 8 % oli kokenut seksuaalista väkivaltaa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Lisäksi seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat yleisempiä, kun oppilaalla oli toimintarajoitteita, hän oli ulkomaista syntyperää, hän oli sijoitettuna tai hän kuului seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Opetushallitus on julkaissut vuonna 2018 kouluille oppilaitoksille suunnatun oppaan seksuaalisen häirinnän ehkäisystä ja häirintään puuttumisesta.[2] Julkaisu sisältää kattavat toimintaohjeet häirinnän ehkäisemiseksi tai siihen puuttumiseksi. Opas tulisi saada jalkautettua ja juurrutettua kouluihin ja oppilaitoksiin.

Kyseisessä kohdassa painottuu maahanmuuttajataustaisten ja romaninaisten kohtaama väkivalta. Näiden ryhmien kokeman väkivallan yleisyys on syytä nostaa esille, mutta samalla pitää tuoda esille, että Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta on erittäin yleistä myös valtaväestön keskuudessa. EU:n perusoikeusviraston vuonna 2014 julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaisista naisista lähes puolet on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana.[3] Tämä koskee myös valtaväestöä.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset ovat erittäin alttiita väkivallalle. Heitä ei ole huomioitu raporttiluonnoksessa.

Lainsäädäntömuutokset ja poliittiset toimenpiteet

Kohta 71 Tähän kohtaan tarvitaan lukuja oikeustapauksista koskien uutta seksuaalista ahdistelua koskevaa rikoslain kohtaa.

Kohta 72 Lähisuhdeväkivallan sovittelun määrät ovat nousseet. Nämä THL:n kokoamat luvut tulee raportoida CEDAW-toimikunnalle. Nais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat toistuvasti huomauttaneet, että lähisuhdeväkivallan ei tulisi olla soviteltavien rikosten joukossa.[4] Lähisuhteissa tapahtuvalle väkivallalle on ominaista väkivallan syklisyys ja eskaloituminen: tekijä tyypillisesti katuu tekoaan väkivallan jälkeen, mutta tämä ei pysäytä väkivaltaa. Päinvastoin, väkivaltaiset teot toistuvat yhä useammin ja yhä vakavampina. Kun lähi- tai parisuhteessa toinen osapuoli käyttää tai on käyttänyt fyysistä väkivaltaa, osapuolten välille ei voi muodostua sovittelun edellyttämää tasavertaista neuvottelutilannetta. .

Lähisuhdeväkivallan sovittelujen viime vuosien raju laajeneminen on hälyttävää. Vuonna 2016 sovitteluun ohjatuista tapauksista noin oli 2 300 lähisuhteissa tapahtuneita, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia. Suurin osa näistä oli parisuhdeväkivaltaa, jossa tekijänä oli mies ja kohteena nainen. Vuonna 2016 sovitteluun ohjattujen, lähisuhteessa tapahtuneiden rikosten osuus kaikista sovitteluun tuoduista rikos- ja riita-asioista oli 18 prosenttia[5], kun vuonna 2011 lähisuhdeväkivallan osuus oli 14,75 %.[6]

Kohta 73 Oikeusministeriö julkaisi keväällä 2018 arviomuistion rikoslain viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista kehitystarpeista. Muistiossa sanottiin, ettei seksuaalirikoslainsäädäntöön kohdistu uudistustarpeita vaikka käsittelyssä on luonnoksessakin mainittu eduskunnan naisverkoston aloite sekä kansalaisaloitteen nimenkeräys. Samaan aikaan muualla Euroopassa on siirrytty siihen, että raiskaus määritellään suostumuksen puutteen kautta. Nais- ja ihmisoikeusjärjestöt esittivät voimakasta kritiikkiä arviomuistiota kohtaan.[7] Kansalaisaloite suostumuksen saamisesta raiskauksen määritelmäksi on suomalaisen kansalaisyhteiskunnan aikaansaannos, ei Suomen valtion. Raporttiluonnoksen muotoilu antaa ymmärtää, että valtio ottaa kunnian aloitteesta.

Kohta 75 On hyvä että on tuotu esiin tulos poliisin vaikeuksista tunnistaa myös muun läheisen kuin nykyisen puolison harjoittamaa väkivaltaa lähisuhdeväkivallaksi.

Sukuelinten silpominen

Kohdat 77 ja 78 Vaikka mm. THL:n tiedossa on, että Suomessa on tehty lastensuojeluilmoituksia silpomisepäilyistä, niin ei ole saatavilla tietoa siitä, kuinka monia ja minkälaisin seurauksin. Suomessa ei valtakunnallisesti rekisteröidä lastensuojeluilmoituksia niiden syiden mukaan. Koska johdonmukainen seuranta puuttuu, meillä ei ole täsmällistä kuvaa edes viranomaisten tietoon tulleista tapauksista.

Tukipalvelut

Kohta 83 Tekstissä todetaan uudet turvakotipaikat, mutta ei mainita sitä ohittamatonta seikkaa, että turvakotipaikkojen määrä ei edelleenkään täytä Istanbulin sopimuksen velvoitteita. CEDAW-toimikunta on useasti viitannut Istanbulin sopimukseen antaessaan Suomelle suosituksia uhrien tukipalvelujen parantamisesta.

Kohta 85 Tässä tulisi mainita myös turvakotien heikko saavutettavuus harvaanasutuilla alueilla. Monista paikoin Suomea on lähimpään turvakotiin satojen kilometrien mata

kohta 86 Maahanmuuttajanaisten suuri osuus turvakotiasiakkaista tulisi mainita sensitiivisemmin kuin sanomalla heidän olevan ylisedustettuina. Mihin perustuu väite että suurin osa turvakodeista olisi esteettömiä? Kohdassa ei ole lähdettä. Vastakkainen näkemys löytyy esim. Vammaisten ihmisoikeuskomitean (ihmisoikeusvaltuuskunta) lausunto 27.4.2018. [8]

 

Seksuaalirikosten uhrien tukipalvelut

Kohta 89 Yksi tukikeskus on Suomen kokoisessa maassa täysin riittämätön. Uusia keskuksia on suunnitteilla myös muihin kaupunkeihin.

 

Stereotypiat ja haitalliset käytännöt

Kohta 100 Tähän kohtaan tai aiemmin vähemmistöjä käsittelevään kohtaan tulee raportoida Tasa-arvobarometri 2017:n[9] tulokset vihapuheesta. Barometrin mukaan sukupuoleen liittyvää vihapuhetta oli kokenut 15 prosenttia naisista ja 8 prosenttia miehistä. Johonkin vähemmistöryhmään, kuten uskonnolliseen, etniseen, kieli- tai seksuaalivähemmistöön, kuuluvista naisista yli neljäsosa oli kokenut vihapuhetta.

 

ARTIKLA 6

Ihmiskauppa

Kohta 117 Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) tuoreen selvityksen mukaan[10] Suomessa on ihmiskaupan uhreja, jotka eivät pääse avun piiriin. Ihmiskaupan uhrit eivät aina saa niitä palveluja, joihin olisivat nykylain mukaan oikeutettuja, koska kunnissa ei tunneta vastaanottolakia eikä ihmiskaupan uhrien erityisasemaa palveluiden saajina. Avun ulkopuolelle jää Suomessa erityisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreja. Lainsäädännön puolella keskeinen syy avun ulkopuolelle jäämiseen on, että vastaanottolaissa ihmiskaupan uhrien auttaminen kytketään rikosprosessiin. Jos esitutkinnassa rikosnimikkeeksi tulee muu kuin ihmiskauppa, näyttö ei riitä tai jos tuomio tulee muusta kuin ihmiskaupparikoksesta (esim. parituksesta), uhri poistetaan auttamisjärjestelmästä. Nykyinen vastaanottolaki ei noudata CEDAW-toimikunnan suosituksia eikä EN:n ihmiskauppayleissopimuksen esillä pitämää uhrin oikeutta apuun rikosprosessista riippumatta.

Kohta 118 Oleskeluluvan saamisen kriteerit ovat tiukat. Esimerkiksi vaatimus täydestä yhteydenkatkaisemisesta epäiltyihin voi olla haastavaa sellaisessa tilanteessa jossa tekijät ovat uhrin läheisiä

 

Pakkoavioliitto

Kohta 109 Tällä hetkellä pakkoavioliiton voi purkaa vain avioeron kautta. Mm. Monika-Naiset liitto ry katsoo että avioliiton mitätöinti olisi tehtävä mahdolliseksi pakkoavioliiton kohdalla.

 

ARTIKLA 7

Valtion ja kuntien henkilöstö

Kohta 131 Tässä olisi syytä mainita, että kuntasektorin työpaikkojen väheneminen vaikuttaa erityisesti naisten työpaikkoihin

Kirkon henkilöstö
Kohta 134 Suomessa on kaksi valtionkirkkoa. Samat tiedot tulisi saada myös Suomen ortodoksisesta kirkosta.

Erityisryhmien osallistuminen julkiseen päätöksentekoon

Kohta 141 Oikeusasiamiehen kanslian tekemissä pistokokeissa äänestyspaikoille sekä eduskunta- että presidentinvaaleissa ilmeni puutteita esteettömyydessä.[11]

 

ARTIKLA 10

Koulutus

Kohta 148 Tässä yhteydessä tulisi mainita, että Tasa-arvobarometrin mukaan kolmasosa opiskelijoista koki, että opetusmateriaaleissa esiintyy sukupuolistereotypioita eli kaavamaisia käsityksiä siitä, millaisia miesten ja naisten pitäisi olla.

Kohta 149 Tässä tulee avoimesti todeta, ettei tasa-arvolaki ulotu koskemaan varhaiskasvatuksen tasa-arvosuunnittelua eikä tähän siten ole velvoitetta.

 

ARTIKLA 11

Työelämän tasa-arvo

Kohta 156 Tähän olisi hyvä saada lukuja raskaussyrjinnästä. Ainakin tasa-arvovaltuutettu on tilastoinut yhteydenottoja ja arvioinut ilmiön yleisyyttä.

Kohta 157 Myös osa-aikatyössä näkyy jonkin verran nousua raportointia koskevana kautena eli vuodesta 2011 lähtien. Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan vuonna 2011 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 19 % ja miehistä 9 %. Vuonna 2017 osa-aikaisten luvut olivat naiset 21 %, miehet 10 %. Vastentahtoinen osa-aikatyö on naisilla yleisempää. Vuonna 2017 naiset vastasivat, että yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti on kokoaikatyön puute. Miesten vastauksissa yleisin syy osa-aikatyöhön oli opiskelu.

CEDAW-toimikunta on pyytänyt erityisesti vähemmistöön kuuluvien naisten työelämään osallistumisen lukuja, niitä tulisi koota tähän lukuun. Toimikunta on ollut kiinnostunut myös yksihuoltajaäitien työelämäasemasta, jossa on Suomessa tapahtunut pitkällä aikavälillä heikentymistä. Siitäkin on saatavilla lukuja Tilastokeskuksesta.

Työelämästä raportoidessa tulee käsitellä myös viimeaikaisia työelämän muutoksia mm. kilpailukykysopimusta, jonka myötä lomarahojen leikkaukset ja työajan pidennykset ovat koskeneet eniten naisia, joita työskentelee enemmän julkisella sektorilla.

 

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Kohta 162 Naisjärjestöt ovat kritisoineet näitä muutoksia riittämättömiksi. Nykyisen hallituksen perhevapaauudistus kaatui, koska siihen ei haluttu osoittaa riittäviä resursseja.

Kohta 163 Esitettyjen lukujen lisäksi tulee selkeyden vuoksi tuoda esille, minkä osuuden miehet kaiken kaikkiaan käyttävät kaikista käytetyistä perhevapaista (THL). Määrä on huomattava pieni, muutamia prosentteja.

 

ARTIKLA 12

Terveyden edistäminen

Kohta 175 Suomi on saanut nykyisestä laista huomautuksia useilta kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä ja
ihmisoikeusjärjestöiltä nykyisestä ihmisoikeuksia loukkaavasta translaista.[12] Asia on mainittava tässä selkeästi.

ARTIKLA 16
Avioliitto ja perhe

 

Kohdassa on syytä mainita, että Suomessa alle 18-vuotiaiden avioliitot ovat edelleen sallittuja.

 

 

 

 

 

[1] http://www.julkari.fi/handle/10024/136131

[2] http://oph.fi/download/189829_Opas_seksuaalisen_hairinnan_ennaltaehkaisemiseksi_ja_siihen_puuttumiseksi_ko.pdf

[3] file:///C:/Users/Milla/Downloads/fra-2014-vaw-survey-at-a-glance-oct14_fi.pdf

[4] https://naisunioni.fi/rikosasioiden-ja-eraiden-riita-asioiden-sovittelu/

[5] http://www.julkari.fi/handle/10024/134653

 

[6] http://www.julkari.fi/handle/10024/116237

 

[7] https://naisunioni.fi/lausunto-arviomuistio-rikoslain-viimeaikaisesta-kehityksesta-ja-tulevista-kehitystarpeista/

[8] https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/@Bin/6496507/Liite_1_IOK_lausunto_CRPD_27042018.pdf

[9] https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160920/STM_08_2018_Tasa-arvobarometri%202017_net.pdf?sequence=4&isAllowed=y

 

[10] https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25401

[11] Media raportoi pistokokeista, ks. esim. https://yle.fi/uutiset/3-10042975

 

[12] https://naisunioni.fi/translain-uudistus/