”HS:n (16.4) juttu Iso-Britannian korkeimman oikeuden päätöksestä kaventaa sukupuolen määritelmää tasa-arvolaissa ei kuvannut riittävästi laajempaa yhteiskunnallista tilannetta, jossa päätös syntyi. Oikeuden päätös uusintaa huolestuttavalla tavalla poliittista ilmapiiriä, jossa transihmisiä ja varsinkin transnaisia mustamaalataan yhä karkeammin.

 

Transihmisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt ja oikeuksien edistyminen vaikeutunut monissa Euroopan valtioissa viime vuosina. Erityisesti Iso-Britanniassa naisjärjestöjen kentälle on ilmaantunut uusia toimijoita, joiden tavoitteena on transnaisten sulkeminen ulos naiserityisistä tiloista.

 

Syrjinnän poistamisen sijaan nämä ”gender-kriittiset” tai ”transihmiset ulossulkevat radikaalifeministiset” (trans-exclusionary radical feminism) järjestöt keskittyvät lietsomaan perusteettomia pelkoja transihmisistä uhkana naisille ja tytöille. Heidän väitteensä peittävät näkyvistä sen, että osa transihmisistä on naisia ja tyttöjä. Transvihan lisäksi transtaustaiset naiset kohtaavat misogyniaa ja lähisuhdeväkivallan uhkaa.

 

Vaikka transvihamieliset ryhmät nimeävät itseään feministisiksi, eivät niiden näkemykset edusta naisjärjestöjen enemmistöä tai pohjaa pätevään tutkimustietoon. Väitteiden voima perustuu pikemminkin tunnepitoiseen vetoavuuteen ja ennakkoluuloihin. Samanlaisia puhetapoja kierrättävät konservatiiviset kristilliset ja oikeistopopulistiset toimijat, joille transihmisten demonisoinnista on tullut poliittinen väline.

 

Nämä toimijat onnistuneet saamaan suhteettoman paljon julkisuutta viesteilleen, mikä liittyy perinteisten medioiden pyrkimyksiin saada lukijoita ja klikkauksia. Transihmisten ulossulkemiseen tähtäävä ajattelu leviää myös internet-foorumeilla ja sosiaalisessa mediassa, jossa tunteita ja nopeita reaktioita herättävä sisältö leviää erityisen nopeasti.

 

Korkeimman oikeuden päätös toistaa transvastaisten tahojen retoriikkaa ja argumentteja. Oikeusjutun nostanut For Women Scotland ja useat väliintuloja tehneistä toimijoista on perustettu nimenomaan transihmisten ulossulkemiseksi. Korkein oikeus ei kuullut asiassa lainkaan transjärjestöjä, eikä sen päätös mukaile ajantasaista ihmisoikeusnormistoa.

 

Päätöksen seurauksena transihmisten pääsy sukupuolittain eriytettyihin palveluihin uhkaa heikentyä ja eriarvoisuus syventyä entisestään. Esimerkiksi transnaisten sulkeminen pois turvakodeista voi aiheuttaa lähisuhdeväkivaltaa kokevien jäämisen väkivaltaiseen suhteeseen. Oikeuden päätös jättää myös täysin huomiotta intersukupuoliset ihmiset.

 

Päätös muodostaa konkreettisen uhan monien transtaustaisten naisten turvallisuudelle. Samalla se lujittaa ahtaita sukupuolinormeja ja lisää myös cisnaisten syrjinnän uhkaa, mikäli naiseuden rajoja aletaan enenevissä määrin kontrolloimaan pukeutumistiloissa ja muissa arkisissa ympäristöissä. Kuten Piia Lempiäinen ja Silla Kakkola (HS 18.4.) totesivat, kyseessä ei ole voitto naisliikkeelle vaan suuri tappio ihmisoikeuksille.

 

Tutkimuksen valossa aito ongelma Euroopassa on ulossulkevan politiikan vahvistuminen. Siksi tasa-arvolakeja tulee kehittää kattavammiksi, ei kapeammiksi.”

 

Valo Vähäpassi

väitöskirjatutkija

Turun yliopisto

 

Matti Pihlajamaa

väitöskirjatutkija

Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto