Mielipidekirjoitus: Tasa-arvon vastustus uhkaa demokratiaa

Kun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen herättää pelkoa oman turvallisuuden puolesta, demokratian perusedellytykset rapautuvat.

 

Suomea on pitkään pidetty tasa-arvon mallimaana, mutta tuore pohjoismainen selvitys osoittaa, että tasa-arvon vastainen kehitys koskee myös Suomea. Ihmisoikeuksien vastustus – joka tunnetaan myös anti-gender-liikehdintänä – kohdistuu yhä näkyvämmin naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin.

 

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan tasa-arvotyötä tekevät kansalaisjärjestöt, tutkijat ja viranomaiset kohtaavat työssään jatkuvaa häirintää, uhkailua, maalittamista ja jopa tappouhkauksia.

 

Kaikkein yleisintä itsesensuuri on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien osalta: lähes puolet vastaajista kertoi välttelevänsä tai varovansa niiden käsittelyä.

 

Tasa-arvon vastainen liikehdintä ei ole vain tasa-arvotoimijoiden ongelma. Se on osa laajempaa kehitystä, jossa pyritään horjuttamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltioperiaatetta.

 

Uhkiin täytyy vastata. Sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma on viimein laadittava, ja tasa-arvoa edistävien järjestöjen pitkäjänteinen rahoitus on turvattava. Vahva kansalaisyhteiskunta ei ole demokratian sivutuote, vaan sen perusta. Ilman aktiivisia järjestöjä, tutkijoita ja kansalaisia demokratia menettää tärkeimmät puolustajansa.

 

Demokratia ei heikkene yhdessä yössä. Se rapautuu vähitellen, jos häirinnän, vihapuheen, syrjinnän ja ihmisoikeuksien kaventamisen annetaan normalisoitua. Vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa.

 

 

Kun yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen herättää pelkoa oman turvallisuuden puolesta, demokratian perusedellytykset rapautuvat: osallisuus heikkenee, yhteiskunnallinen keskustelu köyhtyy ja päätöksenteon tietopohja kapenee. Kyselyn vastaajista joka kolmas kertoo välttelevänsä tai noudattavansa erityistä varovaisuutta käsitellessään sukupuolten tasa-arvoon liittyviä teemoja – siis työnsä ydinaluetta.

 

 

Taru Anttonen

pääsihteeri (vt), Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry

 

 

Aija Salo

toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen keskusliitto

 

 

Eekku Aromaa

pääsihteeri, Naisasialiitto unioni ry

 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 26.6.2026