Olemme työstäneet ehdotukset asiantuntijoiden kanssa vastauksena kysymykseen mitä Suomi voisi tehdä. Yksi vastaus kysymykseen mitä yksittäinen ihminen voisi tehdä on lähettää viestiä ja esimerkiksi näitä ehdotuksia päättäjille ja osallistua moniin näinäkin päivinä järjestettäviin mielenilmauksiin. Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@eduskunta.fi ja ministerien ja heidän avustajiensa osoitteet muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

 

Kahdenväliset suhteet Israelin kanssa

Suomen olisi syytä viestiä Israelille kiireellisesti ja painokkaasti kaikkia mahdollisia kanavia käyttäen siitä, että hyökkäyksen jatkaminen Gazaan, humanitaarisen avun estäminen, siviilien tappaminen, ihmisten näännyttäminen nälkään ja pakkosiirrot eivät ole hyväksyttäviä ja esittää että tarkastuspisteet Gazan rajalla tulisi avata välittömästi YK:n koordinoimalle humanitaariselle avulle ilman esteitä. Vastaava viesti tulisi antaa myös Yhdysvalloille eri kanavia pitkin

Diplomaattista painetta voidaan antaa mm: 

• Julkisesti, korkeimman valtionjohdon virallisena lausuntona 
• Kutsumalla Israelin suurlähettiläs puhutteluun Ulkoministeriöön 
• Demarssilla Israelin ulkoministeriöön 
• Kahdenvälisillä keskusteluilla  Israelin ja Suomen ulkoministerien ja  presidenttien välillä. 

Lisäksi Ulkoministeriö voisi kutsua Suomen suurlähettilään Tel Avivista Helsinkiin neuvonpitoon ja Suomi voisi linjata kahdenvälisten suhteiden rajaamisesta (esimerkiksi kulttuurisen ja kaupallisen yhteistyön supistaminen) Israelin kanssa ja diplomaattisen edustuksen alentamisesta. Lisäksi Suomi voisi linjata, että yhteistyötä ei tehdä kansainvälisen rikostuomioistuimen etsintäkuuluttaman pääministeri Netanyahun kanssa.   

 

Palestiinan tunnustaminen 

• Suomi voisi selkeästi ilmoittaa aikomuksesta tunnustaa Palestiinan valtio ja käynnistää prosessi  tunnustamisen toteuttamiseksi mahdollisimman pian. 
• Suomi voisi ilmoittaa tunnistamisesta Ranskan ja Saudi Arabian puheenjohtamassa YK:n kahden valtion ratkaisua koskevassa rauhankonferenssissa kesäkuussa 2025. Konferenssi toisi tunnustamiselle painoarvoa. Suomen voisii lähettää konferenssiin korkeimman mahdollisen edustuksen (TP). 

 

Kansainväliset tuomioistuimet

Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) väliaikaismääräys velvoittaa välittömiin toimiin kansanmurhan estämiseksi Gazassa. Tämä myös tarkoittaa, että yleissopimuksen allekirjoittaneet maat ovat velvollisia estämään mahdollisen joukkotuhonnan. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on etsintäkuuluttanut Israelin pääministeri Netanyahun ja entisen puolustusministeri Ganzin sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan epäiltyinä. 

Suomi on ilmaissut tukensa ICJ:n ja ICC:n toimivallalle ja työlle. Tämä tuki tulisi osoittaa myös käytännössä:

• Suomen tulisi selväsanaisesti tuomita Yhdysvaltojen kansainvälisen rikostuomioistuimelle (ICC) asettamat pakotteet ja tukea  tuomioistuimen toimintakykyä.
• Suomi voisi rahoittaa kansainvälisen rikostuomioistuimen ja kansainvälisen tuomioistuimen työtä. 
• Suomi voisi tukea Etelä-Afrikan kannetta kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kansanmurhan tutkimiseksi. EU-maista Belgia, Espanja ja  Irlanti ovat liittyneet tukemaan kannetta. 

 

EU-Israel yhteistyö ja taloudelliset pakotteet

• Suomi voisi edistää proaktiivisesti EU-Israel-assosiaatiosopimuksen jäädyttämistä ja yhteistyön keskeyttämistä toistaiseksi sekä sopimuksen ihmisoikeuspykälän toteutumisen arvioita. Suomi on jo asettunut kannattamaan aloitetta sopimuksen ihmisoikeuspykälän arvioinnista, mutta tätä on syytä vaatia toimeenpantavaksi viipymättä sen sijaan että asiasta vain keskustellaan. EU:n ihmisoikeuksista vastaava erityisedustaja on edellisen Euroopan komission varapuheenjohtajan toimesta tehnyt jo yhteenvedon eri YK:n päätelmistä liittyen ihmisoikeusrikkomuksiin ja humanitaarisen oikeuden loukkauksiin, joka on käynyt Euroopan Unionin neuvostossa kahdesti. Ts. asia on EU-päättäjillä jo nyt hyvin tiedossa. 
• Suomi voisi edistää siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltoa EU:n alueelle. 
• Suomi voisi edistää EU-maiden yhteisiä kauppapakotteita Israelin valtiolle sekä valtionjohdolle. 
• Suomi voisi vahvistaa yhteistyötään muiden samanmielisten EU-maiden kanssa, yhteisillä julkilausumilla ja yhteisellä vaikuttamistyöllä suhteessa Israeliin, muihin EU maihin ja Yhdysvaltoihin. 

 

Asekauppa

• Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan poliittiset edellytykset tulisi arvioida, huomioiden, että maa josta järjestelmä on päätetty hankkia, syyllistyy vakaviin sotarikoksiin ja sen toimia tutkitaan kansanmurhana. Suomi hyötyy siitä, että Israelin aseita testataan ‘kenttäolosuhteissa’, mutta olisi syytä arvioida asekaupat Israelin kanssa myös sen kannalta, miten suuri riski pitkäaikainen yhteistyö Israelin kanssa on Suomen turvallisuudelle. Daavidin lingon kaupan purkamisen tekniset mahdollisuudet tulisi selvittää ensisijaisesti.
• Mikäli nykyisiä hankintoja ei kyetä perumaan, pitäisi varmistaa, ettei tulevaisuudessa vastaavia hankintoja tehdä Israelin kaltaisen maan kanssa. Eduskunta voisi ottaa välittömään valmisteluun Laki Särmään -kansalaisaloitteen mukaisen lainsäädännön ihmisoikeusedellytysten arvioimiseksi aseostojen yhteydessä. 
• Suomi voisi myös linjata siitä, ettei uusia asejärjestelmiä tulla hankkimaan Israelista. Lisäksi Suomen tulisi lopettaa kaikki aseiden vienti Israeliin, myös välillisesti kolmansien maiden kautta. 
• Suomen tulisi varmistaa että Suomen valtionyhtiöt purkavat yhteistyönsä Israelin kanssa. Esimerkiksi Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Patria omistaa yhdessä Norjan valtion kanssa Nammo-konsernin, joka valmistaa muun muassa moottoreita Amraam- ja Sifewinder-ohjuksiin, joita Israelin armeija käyttää gazalaisten tuhoamiseen. 

 

Opetus ja kulttuuriministeriön toimiala

• Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi antaa korkeakouluille suosituksen yhteistyön keskeyttämisestä Israelilaisten yliopistojen kanssa. Vastaava suositus annettiin Venäjän suhteen v. 2022. 
• Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää tukea Gazalaisten akateemikoiden ja korkeakouluopiskelijoiden stipendeille Suomeen Scholar’s rescue  -ohjelman myötä. 

 

Sisäministeriön toimiala

• Suomi voisi vastata EU:n avunpyyntöön ilmoittaen valmiudestaan vastaanottaa sairaanhoidon tarpeessa olevia vakavasti sairaita ja loukkaantuneita lapsia Gazasta. Esimerkiksi Italia  ja Irlanti ovat näin tehneet.

 

Disinformaation tunnistaminen ja torjuminen

• On tärkeää tunnistaa ja tuomita Israelin informaatiovaikuttamispyrkimykset, joilla pyritään mustamaalaamaan YK:ta, erityisesti UNRWA:a ja esittämään perättömiä väitteitä. 
• Eduskunnan sisällä voisi lisätä tietämystä siitä, miten Israel tuottaa disinformaatiota ja propagandaa  ja pyrkii täten vaikuttamaan eurooppalaisiin päättäjiin. Esimerkiksi UNRWA:a ja YK:n toimintaa kritisoiva UN Watch ei ole puolueeton toimija vaan vahvasti Israelin hallintoon kytkeytyvä lobbausjärjestö. Israelin virallisia tiedotuskanavia, ml. Israelin puolustusvoimia ei tule pitää neutraalina tietokanavana.

 

YK:n työn ja humanitaaristen periaatteiden puolustaminen

• Suomi voisi viestiä selvästi, että emme hyväksy humanitaaristen periaatteiden vastaisia suunnitelmia, kuten Israelin ja Yhdysvaltojen esittämää “uutta apumekanismia”, jonka YK  ja kansalaisjärjestöt ovat tuominneet humanitaaristen periaatteiden vastaisena ja vaarallisena ilmoittaen, että he eivät ole siinä mukana. Suomen tulisi esittää vahva poliittinen tuki YK:n ja humanitaarisen yhteisön työlle Gazassa. YK:lla on täysi valmius avun toimittamiseksi perille. 
• Eduskunta voisi osoittaa tukensa YK:n miehitetyn Palestiinalaisalueen erityisraportoijan Fransesca Albanesen työlle ja kutsua tämän vierailulle Suomeen perehtyäkseen miehitetyn Palestiinalaisalueen  tilanteeseen.

 

Humanitaarinen apu

• UNRWA:n toimintaedellytykset pitää palauttaa ja kansainvälisten työntekijöiden tulee voida palata Gazaan. Suomi voisi lisätä humanitaarista apuaan alueelle, erityisesti UNRWA:lle, joka on keskeisin Gazan humanitaarisen avun toimija. Eduskunta voisi päättää lisätalousarviosta, jossa nostetaan humanitaarisen avun määrärahaa. Nyt kun avustus on alkanut uudestaan, alueelle on päästetty 5-9 rekkaa kun tarve olisi 500-600 rekkaa päivässä. 

 

Kansalaisyhteiskunta

• Suomen tulisi vahvistaa tukeaan Israelin ja Palestiinan kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka työskentelevät ihmisoikeuksien ja rauhan toteutumisen puolesta. Konkreettisesti Suomi voisi kohdentaa rahoitusta paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeille Tel Avivin ja Ramallahin edustustoissa ihmisoikeuspuolustajien työlle. Uusia hankkeita ei ole kummassakaan edustustossa rahoitettu vuoden 2023 rahoitushaun jälkeen.