Naisasialiitto Unioni katsoo, että esitetyt perustelut Ottawan miinasopimuksesta irtautumiseen eivät ole riittävän painavia suhteessa sen kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja turvallisuutta heikentävään merkitykseen. Ottawan sopimus on vähentänyt miinojen käyttöä maailmassa ja miinauhrien määrää merkittävästi.

Miinoja on mahdotonta käyttää Geneven sopimusten, sodan oikeussäänötjen mukaan, sillä ne eivät erottele sotilasta ja siviiliä. Miinoihin kuolevista onkin noin 80% siviilejä ja näistä siviileistä on 40% lapsia. Suomen suunnitelmat miinaturvallisuuden rakentamiseksi eivät ole riittäviä eivätkä ota huomioon sitä, että esimerkiksi maaperän routiminen voi muuttaa miinojen sijaintia eikä kansanvalistus ole riittävä toimenpide erityisesti lasten suojelemiseksi maastoon mahdollisen konfliktin jälkeen jääneiltä miinoilta. Miinat hidastavat ja vaikeuttavat jälleenrakennusta ja toipumista konfliktin jälkeen kaikkialla, missä niitä käytetään. Raivaus on hidasta ja kallista. Miinat tappavat eri puolilla maailmaa lapsia, joiden vanhemmatkaan eivät olleet vielä konfliktin aikaan syntyneet.

Suomi liittyi miinakieltosopimukseen jälkijunassa, vasta vuonna 2012 hyvin tarkan harkinnan jälkeen ja tuolloin miinojen suorituskyky korvattiin puolustusvoimille. Nyt ei ole aika irrottautua tästä sopimuksesta tai muistakaan kansainvälisistä sopimuksista. Miinakieltosopimuksessa on mukana 164 maata ja kaikki Suomen verrokkimaat ovat sopimuksen jäsenmaita. Pienelle maalle, kuten Suomelle, kansainvälinen sopimusjärjestelmä ja yhteistyö ovat elintärkeitä myös turvallisuuden kannalta.